Kulttuurista sanottua

Sitä sanotaan, että kulttuuri muuttuu puhumalla. Toisaalta todetaan, että kulttuurin muuttaminen on vaikeaa. Ei kulttuurin muuttaminen ole vaikeaa, mutta puhuminen on vaikeaa.

 

Miksi puhuminen on vaikeaa ?

Puhuminen on vaikeaa erityisesti vaikeista asioista. Mukavista asioista on helppo ja kiva puhua. Lisäksi puhuminen on helppoa niistä asioista, joista me olemme työyhteisössä tottuneet puhumaan. Niistä asioista, joista me emme ole tottuneet puhumaan – niistä on vaikea puhua.

 

Mistä asioista tuottavassa ja hyvinvoivassa työyhteisössä puhutaan ?

Kaikista asioista. Mukavista ja ikävistä. Kaikista asioista puhuminen on reitti tuottavan ja hyvinvoivan työyhteisön kulttuurin rakentamiseen. Se on kulttuurin muuttamista puhumalla.

 

Puhumisen oppimisen haaste

Työyhteisön tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisen viitekehys on täynnä asioita, jotka ovat ikäviä ja joista ei olla yleensä totuttu puhumaan. Kiirettä, stressiä, säätämistä ja sähläämistä, virheitä, väsymistä, uupumusta. Inhimillisesti ottaen on helppoa ymmärtää, että näistä asioista voi olla vaikea puhua.

Sitten on niitä mukavia asioita, joista on helppo ja kiva puhua. Joku on joskus jopa saattanut puhua innostuksesta ja työn imusta. Kummallisia asioita, mutta kuulostaa ihan kivalta. Saa puhua. Työn imussa toteutuu hyvä hyvinvoinnin ja hyvä tekemisen taso. Samanaikaisesti. Tästä syystä työn imu on niin kova juttu. Se luo perustan työyhteisön tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittymiselle.

 

Työtyytyväisyys on kummajainen. Se on positiivinen asia – mutta siitä puhuminen voi olla silti vaikeaa…

Työtyytyväisyys on tila, jossa hyvinvoinnin elementit ovat kunnossa. Töissä on kiva olla. Siellä viihtyy hyvin. Ongelma on se, että työtyytyväisyyden tilassa tekemisen tasoon liittyvät elementit eivät ole riittävän hyvällä tasolla, jotta hyvinvointi kääntyisi tuottavuudeksi.

Tästä asiasta voi olla vaikea puhua. Väärinkäsitysten mahdollisuus on erittäin suuri. ”Sanoiko se, että me teemme töitä liian vähän – eli olemme laiskoja ?” Ei tässä ole kyse laiskuudesta. Kyse on hyvän työn tekemisen mahdollistamisesta. Näiden tekijöiden kehittämisestä.

 

Mitkä asiat mahdollistavat työn tekemisen hyvin ? Miten työtyytyväisyyden kulttuuri muutetaan ?

Kaikki organisaation ongelmat ovat pohjimmiltaan johtamisongelmia. Johtamisen tärkein tehtävä on mahdollistaa työn tekeminen hyvin. Jos työn tekeminen hyvin ei ole mahdollista, niin kehittäminen kannattaa aloittaa johtamisen kehittämisestä.

 

 

Onko meidän johtamiskäytännöt kunnossa ?

Onko meillä riittävän hyvät menettelyt toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen ? Pääsemmekö me oppimisen polulle ? Miten opimme esimerkiksi virheistä ? Toistuuko meillä samat virheet, josta syystä henkilöstön aika meneekin virheiden korjaamiseen ja reklamaatioiden käsittelyyn. Tässä ei ole kyse laiskuudesta, vaan johtamisongelmasta. Tarkemmin sanottuna johtamisjärjestelmään ja johtamiskäytäntöihin liittyvästä ongelmasta. Ei siis johtamisosaamisesta, vaan isommasta asiasta – systeemitason ongelmasta.

Toinen esimerkki. Onko meillä selvät roolit ja vastuut ? Vai onko meillä tilanne se, että kaikki tekeekin enemmän tai vähemmän kaikkea muuta, kuin sitä mihin oma työaika pitäisi kohdistaa. Tämäkin on systeemitason ongelma. Nämä asiat pitää olla tiedossa ja määritelty, jotta peli pysyy kokonaisuutena kasassa.

Entäs esimiehet ? Mitä esimiehiltä ja esimiestyöltä meillä odotetaan ? Saako meidän organisaatiomme riittävästi tukea tai peräti valmennusta siihen, että jokainen voisi onnistua omassa työssään ? Tässäkään ei ole kyse laiskuudesta. Esimiehet tekevät sitä, mitä heidän odotetaan tekevän. Eli tämäkin on johtamisasia. Tämä ei ole ihan aina selvä asia, jos tätä kysytään esimiehiltä. Esimiesten rooli on määriteltävä. Puhuminen auttaa tässäkin kohtaa.

 

 

Työtyytyväisyyteen liittyvän problematiikan ratkaisun avaimet

Ensin johtaminen. Tämän jälkeen voidaan edetä muihin tekijöihin, jotka liittyvät hyvään työn tekemiseen. Motivaatio, osaaminen, työkyky. Miten työyhteisön arki sujuu ?  Pitäisikö meidän tuunata työtä ja yhteisiä toimintatapojamme. Tässäkään ei ole kyse laiskuudesta. Tässä on enemmänkin kyse siitä, että koko työyhteisö on tilassa, jossa työn tekeminen hyvin ei ole mahdollista. Näistä asioista ja hyvän työn tekemisen esteistä pitää puhua. Näitä asioita ei aika hoida kuntoon. Älä laita päätä pensaaseen. Jos tähän kokonaisuuteen liittyvien asioiden käsittely tuntuu vaikealta, niin pyydä apua. Tämän tilanteen voi muuttaa. Muutos lähtee asioiden yhteisestä käsittelystä – puhumisesta.

 

Ole tarkkana, kun mittaat työtyytyväisyyttä. Se ei yksin riitä, kun tavoitteena on rakentaa tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö. 

 

 

Puhutaanko Teidän työyhteisössänne riittävästi niistä asioista, jotka vaikuttavat työyhteisönne tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittymiseen ? Kaipaatko tukea keskustelun avaamiseen ?

Haluatko mitata Teidän työyhteisönne tuottavuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tilanteen ? Mittaaminen auttaa tuossa keskustelun avaamisessa. Se kertoo sen, mistä asioista Teidän pitäisi puhua.

tomi.kasurinen@dreamleader.fi – 050 3615121 – www.dreamleader.fi

 

Miten tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö rakennetaan ? Katso vinkit videoltamme.