Aloitetaan hyvillä uutisilla.

Ei kaikkialla hoivayksiköissä ole laatuongelmaa. Kyllä hyviäkin yksiköitä löytyy. Toinen hyvä uutinen on se, että tällä hetkellä meillä on käsillä vielä helpot ajat. Vanhusikäinen väestö kasvaa Suomessa jo seuraavan 10 vuoden aikana niin paljon, että se tuo tullessaan meille aivan eri mittakaavan haasteet hoivapalveluiden laaduntuottamiseen.

Huonoja uutisia on se, että paikoin jo nyt meillä on todella suuria ongelmia palvelutuotannon laadussa. Toinen huono uutinen on se, että ongelmat ovat monitahoisia.

Henkilöstön määrä on toki kriittinen asia, mutta ei se yksin ratkaise koko laaduntuottokyvyn ongelmia. Ongelma ei ole myöskään laatukriteereiden puutteessa. Hoiva-alalla on poikkeuksellisen paljon hyvin määriteltyjä laatukriteerejä, suosituksia ja ohjeita.

Näitä suosituksia, ohjeita ja kriteereitä ovat tuottaneet niin alan ministeriö, kuin valvontaviranomaisetkin. Laatutasoon liittyvän ohjeistuksen näkökulmasta hoiva-ala on erittäin hyvässä asemassa verrattuna moneen muuhun toimialaan Suomessa. Meillä on lukematon määrä toimialoja, joissa palveluiden laatuun liittyvät määritelmät ovat hyvin paljon utuisempia, kuin hoiva-alla. Hoiva-alan laatutason ongelma ei ole kriteerien puute, vaan kriteerien mukaisen toiminnan puute. Tätä pitää parantaa. Tekemistä. Tähän tarvitaan uusia keinoja, jos haluamme edes teoriassa selvitä tulevien vuosien haasteistamme liittyen hoivapalveluiden laatutasoon.

Mitä nuo uudet keinot ovat ?

Aivan ensimmäisenä meidän pitää ymmärtää tuo kokonaisuus, joka määrittää hoivapalveluiden laatutason. Sitä sanotaan, että kaikki ongelmat ovat pohjimmiltaan johtamisongelmia. Niin myöskin tässä tapauksessa. Erityisesti tässä tapauksessa. Johtaminen määrittää kaiken sen, mitä organisaatiossa tapahtuu tai on tapahtumatta.

Johtamiseen liittyen tekemisen taustalla on arvovalinnat. Arvot ohjaavat johtamistamme enemmän, kuin osaamme kuvitellakaan. Jos johtamisen arvot rakentuvat puhtaasti tuottojen maksimointiin ja kustannusten minimointiin, niin yksin tällä valinnalla on palveluiden laatu murskattu aivan atomeiksi. No hard feelings. Johtamisen pitää siis rakentua vähän tervempään arvomaailmaan ja valintoihin.

Toinen hoivapalveluiden laaduntuottokyvyn oleellinen osa-alue on omavalvontaan liittyvät menettelyt ja toimintatavat. Omavalvonta ei ole yksin valvontaa, vaan se on riskienarviointiin perustuva kokonaisuus, jossa määritellään kaikki ne toimintatavat, joilla hoivayksikkö tuottaa säädösten ja sopimusten mukaista palvelulaatua. Valvonta on yksi osa hoivayksikön omaa tekemistä, mutta paljon tärkeämpää on se kaikki muu tekeminen, jolla tuo laatutaso tuotetaan. Yksin valvomalla laatua ei voi tuottaa.

Tähän tekemiseen ja sen tasoon puolestaan vaikutetaan sillä, että palvelutuottajan henkilöstökokemukseen vaikuttavat tekijät ovat kunnossa. Tässä on kyse yksinkertaisesti siitä, että johtaminen ja työyhteisön toimintatavat sekä yhteistyö pitää olla sellaisessa kunnossa, että henkilöstöllä on mahdollisuus, halu ja kyky tehdä työnsä hyvin.

Kaiken tämän edellä mainitun toiminnan ja ketjun lopputuloksena syntyy asiakkaan kokema laatutaso – asiakaskokemus. Tässä on kyse yksinkertaisesti siitä, että meidän pitää tunnistaa asiakaskokemukseen vaikuttavat tekijät – ja parantaa niitä. Ei tähän ole oikotietä, mutta toisaalta – ei tämä ole rakettitiedettä, jos vain halua löytyy.

Kyse on hoivapalveluiden laaduntuottokyvyn parantamisesta kokonaisuutena.

Tähän kehitystyöhön tarvitaan läpinäkyvyyttä ja luotettavaa seurantatietoa, joka perustuu siihen tekemiseen, jota hoivayksikön arjessa tapahtuu. Miten tämän voi toteuttaa ? Tutustu hoivapalveluiden laaduntuottokyvyn kehittämisen tietopakettiin tästä.

Haluatko keskustella asiasta tarkemmin ?

tomi.kasurinen@dreamleader.fi – 050 3615121 – www.dreamleader.fi

 

Uusi palvelu hoivapalveluiden laaduntuottokyvyn kehittämiseen