Johtaminen ja sen kehittäminen on ajankohtaista monessa organisaatiossa juuri nyt. Pienenä haasteena tässä kehittämisessä on ollut kehittämistoiminnan vaikuttavuus.

Miten johtamisen kehittämisen vaikuttavuutta voidaan parantaa? Mitä kokonaisvaltainen johtamisen kehittäminen voisi tarkoittaa? Onko tässä kehittämisessä kyse yksin yksilöiden ominaisuuksista, tiedoista ja taidoista?

Ei välttämättä. Mitä, jos tätä yksilöiden osaamisen kehittämisen ajattelua laajennettaisiin systeemisen kyvykkyyden kehittämiseen? Kyvykkyys on enemmän kuin yksilön ominaisuus, tieto tai taito. Näitä kysymyksiä minäkin olen omassa työssäni miettinyt. Löysin tähän toimivan ratkaisun.

Tämä ratkaisu on johtamiskyvykkyyden kehittäminen.

Johtamiskyvykkyyden kehittämisessä yhdistyvät yksilö- ja systeemitason kyvykkyyden kehittäminen.

Johtamiskyvykkyyden osa-alueet ja niiden kehittäminen.

1. Strateginen kyvykkyys

Organisaation strategiseen johtamiseen liittyvien kyvykkyyksien kehittämistä. Organisaation kyvykkyyttä selviytyä muuttuvassa maailmassa. Kyvykkyyttä määrittää strategia, kyvykkyyttä toteuttaa strategia ja kyvykkyyttä johtaa strategiaa. Kilpailuedun luomista.

Kyvykkyyttä suunnitella strategisesti fiksuja liikkeitä – ja toteuttaa ne!

2. Management kyvykkyys

Koko organisaation oppimiseen, uudistumiseen ja kehittymiseen liittyvien kyvykkyyksien kehittämistä. Oppimiseen, uudistumiseen ja kehittymiseen liittyvien rakenteiden ja yhteiskehittämiseen liittyvien menetelmien ja käytäntöjen kehittämistä. Systematiikan luomista.

Kyvykkyyttä kehittää johtamisjärjestelmää kokonaisuutena – luoda toimivia, tarkoituksenmukaisia ja yhtenäisiä johtamiskäytäntöjä.

 

3. Leadership kyvykkyys

Ihmisten motivaatioon, hyvinvointiin ja työn imuun vaikuttavien kyvykkyyksien kehittämistä. Johtamisen vaikuttavuuden parantamista ihmisiin. Vaikuttavuus paranee, kun ihmiset tulevat kuulluksi, osalliseksi ja arvostetuksi työssään ja työyhteisössään. Innostuksen luomista.

Kyvykkyyttä saada ihmiset yrittämään työssään parasta, antamaan itsestään jotakin sellaista – jota käskyttämällä ja kontrollilla ei voi saada aikaan.

Johtamiskyvykkyyden tasot ja niiden kehittäminen.

Johtamiskyvykkyyden taso 1.

Johtamiskyvykkyyden tasolla 1. organisaation strateginen kyvykkyys on kokonaisuutena hyvin alhainen – kyvykkyys strategiseen uudistumiseen on erittäin heikkoa. Johtamisjärjestelmä ja johtamiskäytännöt ovat hyvin kehittymättömiä, josta syystä johtaminen on täysin reaktiivista.

Organisaation kyvykkyys oppia ja uudistua on myöskin hyvin alhainen. Yksilötasolla johtaminen perustuu asemavaltaan ja sen tuomaan muodolliseen auktoriteettiin. Johtamisen vaikuttavuus ihmisiin on parhaimmillaan sitä, että ihmiset ovat kuuliaisia johdon käskyjen ja määräysten toteuttajia. Työhyvinvoinnin näkökulmasta organisaation johtamiskyvykkyys on tasolla, joka tuottaa lähinnä työpahoinvointia. Organisaation kilpailukyky on hyvin alhainen.

Johtamiskyvykkyyden taso 2.

Johtamiskyvykkyyden tasolla 2. organisaation strategista kyvykkyyttä kuvaa reaktiivisuus. Strategiseen ennakointiin liittyvät käytännöt ovat kehittymättömiä, josta syystä strateginen johtaminen on enemmänkin sopeutumista vallitsevaan tilanteeseen. Johtamisjärjestelmä ja johtamiskäytännöt on kuvattu ja määritelty, mutta johtamisen käytännön toteutuksessa on vielä vaihtelua ja selkeästi parannettavaa.

Kyvykkyys oppia ja uudistua on vielä verrattain alhaisella tasolla. Yksilötasolla johtamista ohjaa vahva suorituksen johtaminen, mutta johtamisessa ei vielä juurikaan huomioida henkilöstön yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia johtamiselta. Johtamisen vaikuttavuus ihmisiin on parhaimmillaan sitä, että ihmiset ovat ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä. Suoritustasossa sekä työhyvinvoinnissa esiintyy melko suurta vaihtelua yksilötasolla. Kilpailukyvyssä on vielä selkeästi mahdollisuuksia kehittyä.

Johtamiskyvykkyyden taso 3.

Johtamiskyvykkyyden tasolla 3. organisaation strateginen kyvykkyys on jo selkeästi kehittynyttä. Strategisen johtamisen perusajatus on selkeä ja pyrkimyksenä on selvästi päästä proaktiiviseen strategiseen johtamiseen, jolla pystytään reagoimaan etupainotteisesti tuleviin muutoksiin. Johtaminen on kokonaisuutena hyvin systemaattista. Muutosjohtaminen on isossa roolissa – muutosjohtaminen on johtamisen punainen lanka.

Kyvykkyys oppia ja uudistua on myöskin jo selkeästi kehittynyttä. Organisaatiotasolla on kehittyneet osaamisen ja oppimisen kehittämisen käytännöt, jotka myöskin toteutuvat käytännössä. Myöskin yksilötasolla johtaminen on hyvin kehittynyttä. Työyhteisössä vallitsee luottamuksen ilmapiiri, joka on rakentunut ihmisten aitoon arvostukseen, toimivaan vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen.

Johtamisen vaikuttavuus ihmisiin on parhaimmillaan sitä, että ihmiset ovat itseohjautuvia, aloitteellisia ja vastuuntuntoisia alansa osaajia, jotka ovat sitoutuneet itsensä ja koko työyhteisön kehittämiseen. Tällä johtamiskyvykkyyden tasolla työhyvinvointi syntyy työstä ja työssä. Työssä onnistumisista ja työssä kehittymisestä. Edellä mainitusta syystä koko organisaation ja liiketoiminnan suorituskyky on hyvin kehittyneellä tasolla. Tällä johtamiskyvykkyyden tasolla kilpailukyky on kääntynyt kilpailueduksi.

Johtamiskyvykkyyden taso 4.

Johtamiskyvykkyyden tasolla 4. organisaation strateginen kyvykkyys on erinomaisella tasolla. Strategisen johtamisen näkökulmasta tason 4. toimijat ovat selkeitä toimialansa edelläkävijöitä – suunnannäyttäjiä muille. Aidosti. Strateginen uudistuminen ei jää kalvoille eikä johdon puheisiin, vaan koko organisaatiolla on kyvykkyyttä toteuttaa ja johtaa strategiaa systemaattisesti. Johtamisjärjestelmä on kokonaisuutena hyvin kehittynyt.

Johtamisen keskiössä ja punaisena lankana on oppimisen ja uudistumisen kehittäminen kaikilla eri tasoilla. Tätä kokonaisuutta johdetaan selkeästi tavoitteellisesti ja systemaattisesti. Jatkuvasta oppimisesta ja kehittymisestä on tullut koko työyhteisöä yhdistävä tekijä – kulttuuri, joka synnyttää organisaatiolle pysyvän kilpailuedun.

Yksilötasolla johtajuus ei enää perustu titteleihin tai muuhun muodolliseen asemaan. Johtajuus on jakautunut koko organisaatioon – kaikille ja kaikkialle. Tämä on yhteisöohjautuvuutta parhaimmillaan. Johtamisen vaikuttavuus ihmisiin on parhaimmillaan sitä, että ihmiset ovat innostuneita työssään ja pääsevät toteuttamaan omaa intohimoaan tavalla, joka ei enää tunnu työltä. Työyhteisöstä ja työpaikasta on tällä johtamiskyvykkyyden tasolla tullut ilmiö, jota muut seuraavat (kateellisina).

 

Tässä johtamiskyvykkyyden kehittämisen idea lyhyesti.

Kerron mielelläni Sinulle tästä asiasta lisää, jos koet tämän kehittämisen näkökulman Sinun organisaatiollesi hyödylliseksi.

Mitä johtamiskyvykkyyden kehittäminen käytännössä tarkoittaa? Katso lisätietoja johtamiskyvykkyyden kehittämisestä tästä.

Tämä on todella mielenkiintoinen kehittämismahdollisuus. Jutellaanko tarkemmin? Varaa aika keskusteluun tästä.

Johtamiskyvykkyyden kehittämisterveisin,

Tomi Kasurinen, DreamLeader Oy

mob. 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

DreamLeader Oy on modernin johtamisen ja työyhteisön kehittämisen asiantuntija, joka on keskittynyt uuden ajan työelämän muutoskyvykkäiden, tuottavien ja hyvinvoivien työyhteisöjen kehittämiseen. DreamLeaderin kehitystyön keskiössä on uuden ajan työelämän tietojen, taitojen, kyvykkyyksien ja voimavarojen kehittäminen. Yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla. www.dreamleader.fi

Miten rakennetaan uuden ajan menestyvä ja hyvinvoiva työyhteisö? Löydät lisätietoja tästä.