Työhyvinvointi on suomalaisessa työelämässä eräs eniten väärin ymmärrettyjä asioita. En puhu nyt työhyvinvoinnin määritelmistä. Se ei ole ongelma, mutta arki on.
Milloin työhyvinvoinnista on tullut arjen ongelma ?
Työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä on tullut arjen ongelma silloin, kun työhyvinvointia edistävät toimenpiteet eivät liity millään tavalla itse työhön ja sen kehittämiseen.
Työhyvinvoinnin edistäminen näyttäytyy edellä mainitussa tilanteessa ilmapalloina, iltapäivälimuina ja erilaisina virikeseteleinä, mutta työn tekemisen arjen ongelmakohtia ei tunnisteta tai niitä ei pystytä käsittelemään.
Pahimmillaan työ on pakkopullaa ja jatkuvaa suoriutumista. Hyvinvointia haetaan työn ulkopuolisista tekijöistä. Fiilistä mitataan ahkerasti, mutta tulokset menevät ”kiva tietää” – osastolle.
Tästä tilanteesta on pitkä matka siihen, että nuo työstä irralliset hyvinvointi-investoinnit kääntyisivät tuottavuudeksi. Tästä syystä minusta on tullut työhyvinvoinnin vihollinen.
Työhyvinvoinnista työn imuun !
Työn imu on tilanne, jossa hyvinvoinnin lisäksi toteutuvat myöskin nuo hyvään tekemiseen ja tuottavuuteen liittyvät näkökulmat.
Työn imu ei rakennu ainoastaan yksilötason tekijöistä, vaan siihen liittyy oleellisesti myöskin työyhteisö- ja organisaatiotasolla vaikuttavia tekijöitä. Näitä tekijöitä yhdistää yksi asia.
Ne ovat niitä voimavaroja, jotka mahdollistavat työn tekemisen hyvin. Hyvinvointi tässä maailmassa syntyy hyvästä ja sujuvasta työstä ja työssä onnistumisista. Yhdessä ja erikseen. Tätä kokonaisuutta voi kehittää ! Tuottavuus tulee mukana.
Työn imu ja arki
Työn imusta tulee helpolla mielikuva, että jokaisen työyhteisön jäsenen pitäisi olla aina ja koko ajan äärimmäisen innostunut työstään. Ei se ole tarkoitus. Eikä tämä ole realismia. Jollakin tasolla jokaisella pitäisi olla kuitenkin mahdollisuus kokea työn imua omassa työssään.
Tämän mahdollisuuden metsästämistä voisi sanoa vaikkapa yksilölliseksi johtamiseksi. Jos työn imu on kateissa, niin esimies voi auttaa sen etsimisessä. Tämä on sitä tukea ja valmentamista, joka liittyy nykyaikaiseen esimiestyöhön. Jotkut rohkenevat jopa puhua palvelevasta johtamisesta.
Pohjimmiltaan työn imussa on kyse myöskin jokaisen omasta suhtautumisesta työhön ja sen merkitykseen.
Joillekin työ on menetettyä vapaa-aikaa ja joillekin se on intohimo. Tämän arjen realiteetin kanssa meidän on elettävä. Kyse on siis aivan luonnollisesta tilanteesta, jonka kanssa voi elää aivan hyvin.
Erilaisuus ja yksilölliset erot suhtautumisessa työhön eivät anna vapautusta yhteisistä pelisäännöistä
Tämä asia on monen työyhteisöongelman juurisyy. Se, että yksilötasolla hyväksytään erilaista suhtautumista työhön ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kaikilta odoteta yhteisten pelisääntöjen, arvojen ja periaatteiden noudattamista. Tämä asia kuuluu sarjaan itsestään selvät asiat, jotka eivät aina ole itsestään selvyyksiä.
Yksi erittäin tärkeä asia on mm. ammatillinen käyttäytyminen. Tämä on hyvä pitää mielessä. Ei työpaikka ole aikuisten päiväkoti, vaikka siellä olisikin ilmapalloja.
Näkökulma itseohjautuvuuteen
Ne työyhteisöt, jotka hakevat ratkaisuja itseohjautuvuudesta. Teille minulla on seuraava viesti;
Varmistakaa, että Teidän työyhteisössä on ymmärretty tuo yhteisten pelisääntöjen ja arvojen merkitys yhtenäisesti.
Kun itseohjautuvuus kasvaa, niin yhteisesti ymmärrettyjen pelisääntöjen ja arvojen merkitys korostuu entisestään. Ne ovat tuottavan ja hyvinvoivan työyhteisön perusta. Nämä periaatteet pitää olla kristallin kirkkaat – etenkin itseohjautuvassa organisaatiossa. Älä oleta on hyvä ohje tässäkin kohtaa !
Työhyvinvointi on toki tärkeä asia, mutta tuottavuudeksi se muuttuu silloin, kun kehitystyö liittyy työhön ja sen tekemiseen.
Todellinen iso kysymys hyvinvoinnin näkökulmasta on siis se, mistä kestävä työhyvinvointi syntyy ? Kuinka pitkälle iloinen pöhinä ja fiilistely kantaa ?
Vai syntyykö kestävä hyvinvointi enemmänkin siitä, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja kokea onnistumisia omassa työssään – yhdessä ja erikseen ?
Tuottavuuden kehittymisen polulle Sinut johdattaa jälkimmäinen vaihtoehto.
tomi.kasurinen@dreamleader.fi – 050 3615121 – www.dreamleader.fi
Miten muutoskyvykäs, tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö rakennetaan ? Katso lisätietoja tästä.
Uudet kommentit