Osaoptimointi, yksilökeskeinen ajattelu ja temppukulttuuri ei enää riitä.

 

Miten tämä näkyy?

Tämä näkyy suorastaan raadollisella tavalla viimeaikaisissa työelämätutkimuksissa, jossa koettu työelämän laatu näyttää synkkääkin synkemmältä. Erilainen yksilötason oireilu on lisääntynyt vähintäänkin huolestuttavalla tavalla – ja samaan aikaan organisaation muutoskyvykkyydestä tai ylipäätään suorituskyvystä kertovat tunnusmerkit ovat hyvin heikolla tasolla. Armeijatermeillä voisi sanoa, että tulokset ovat naurettavan ja välttävän välimaastossa.

 

Mistä tämä tilanne kertoo?

Tämä tilanne kertoo yhteisöllisen ulottuvuuden ja organisaation kyvykkyyksien kehittämisen puutteista. Työyhteisön kyky saada aikaan tuloksia, oppia, uudistua ja tuottaa hyvinvointia edellyttää yhteisöllisyyteen liittyviä elementtejä, rakenteita ja niiden kehittämistä. Tämä on organisaation kyvykkyyksien kehittämistä.

 

Mihin näitä kyvykkyyksiä tarvitaan?

Niitä tarvitaan strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja kehittämiseen, saumattomasti yhdessä – samaan aikaan ja samaan suuntaan. Tämä on paljon enemmän kuin yksilön tietoa, taitoa tai ominaisuuksia. Tämä on paljon enemmän kuin osaoptimointia tai yksittäisiä temppuja.

 

 

Erilaisia osaoptimoinnin ja temppujen tekijöiden koulukuntia

 

Strategia-koulukunta: ”Tehdään täydellinen suunnitelma!”

Strategiakoulukunnan edustajat kaivavat heti strategiatyön työkalupakit esiin ja pystyttävät dataroomin. “Strategia on kaiken perusta,” he julistavat ja alkavat suunnitella organisaatiolle uutta visiota, missiota ja roadmapia, joka ulottuu vuoteen 2050. Mutta jos nämä hienot suunnitelmat jäävät pöytälaatikkoon tai eivät kantaudu arjen tekemiseen, voi lopputuloksena olla vain kauniita kalvoja – eikä yhtään konkreettista valintaa – jota voisi edes hyvällä tahdolla nimittää strategiaksi.

 

Hallinnolliset rakenteet-koulukunta: ”Laatikkoleikkiä, kiitos!”

Toisessa nurkassa istuu hallinnon rakenteiden asiantuntijat, jotka hahmottelevat uusia organisaatiokaavioita ja rooleja. “Ongelma ratkaistaan sillä, että pistetään organisaatio uusiksi!” he vakuuttavat. Hetken päästä kaikilla on uudet tittelit ja laatikot, mutta kukaan ei tiedä, mitä oikeastaan pitäisi tehdä. Rakenteet voivat tukea tekemistä, mutta ne eivät yksinään tee tulosta.

 

Kulttuuri-koulukunta: ”Mennään kahville!”

Kulttuurikoulukunta taas katsoo, että muutos syntyy kahvikupin äärellä – hitaasti, mutta varmasti. “Kulttuuri syö strategian aamupalaksi,” he muistuttavat, ja vaikka heillä on pointtinsa, pelkkä kahvittelu ja mukavat arvokeskustelut eivät vielä ratkaise organisaation suorituskyvyn ongelmia. Kulttuurin muuttaminen vaatii muutakin kuin hyväntuulisia kokouksia ja kivoja julisteita taukotiloissa.

 

Ihmiset-koulukunta: ”Ole inhimillinen, johtaja!”

Sitten meillä on ihmiset-koulukunta, jonka mielestä empatia ja inhimillisyys ratkaisevat kaiken. “Nykyjohtajan täytyy olla lähestyttävä ja empaattinen,” he sanovat. Tämä pitää paikkansa – mutta ilman selkeitä rakenteita, strategista suuntaa ja vahvaa kulttuuria, empaattinen johtaja voi jäädä yksin keskelle kaaosta.

 

Mitä osaoptimoinnin ja temppujen tilalle?

 

Totuus on (valitettavasti), että yksittäistä hopealuotia ei ole olemassa. On helppoa sukeltaa yhteen näistä koulukunnista ja ajatella, että juuri tämä riittää. Mutta jos organisaatio haluaa oikeasti selvitä vaikeista ajoista ja luoda uuden alun, sen täytyy yhdistää nämä näkökulmat. Tämä tarkoittaa kyvykkyyksien kehittämistä – strategian, rakenteiden, kulttuurin ja ihmisten johtamisen saumatonta yhteispeliä.

 

 

Mitä hyötyjä organisaation kyvykkyyden kehittämisellä saavutetaan?

 

 

Uuden ajan johtamisen tärkein tehtävä on organisaation kyvykkyyden kokonaisvaltainen johtaminen ja kehittäminen.

Se yhdistää strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen saumattomasti toisiinsa, jolloin jokainen osa-alue tukee organisaation yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

 

 

Strategian toteuttaminen:

Strategia ei jää vain johdon suunnitelmaksi – vaan siitä tulee käytännön toimintaa. Jokaisella työntekijällä on selkeä käsitys siitä, miten heidän työnsä liittyy kokonaisuuteen ja mikä on organisaatiomme kilpailuetu sekä erottuva arvo asiakkaalle, johon menestymisemme perustuu.

 

Kehittynyt organisaation suorituskyky:

Suorituskyvyn kehittäminen ei keskity pelkkiin mittareihin – vaan siihen, miten organisaation suorituskyvyn kokonaisuuteen vaikuttavat osa- alueet toimivat ja kehittyvät. Kyse on rakenteellisesta kyvystä saada aikaan tuloksia, uudistua ja kehittyä yhdessä. Suorituskyky ei ole vain yksittäisten henkilöiden panos, vaan johtamisen taso vaikuttaa siihen, miten hyvin organisaatio suoriutuu kokonaisuutena.

 

Terve ja vahva kulttuuri:

Kulttuuri ei ole vain arvoja ja periaatteita – vaan se on käytännön tekoja, jotka tukevat strategiaa ja organisaation suorituskykyä. Terve ja vahva kulttuuri rakentuu pohjimmiltaan luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön ilmapiirin ja vahvaan yhteisöllisyyteen, joka syntyy yhdessä tekemisen keinoin. Vahva kulttuuri syntyy silloin, kun johtaminen huomioi ja vahvistaa rakentavia käyttäytymismalleja ja puuttuu epäkohtiin.

 

Inhimillinen ihmisten johtaminen:

Kun ihmiset tietävät työnsä merkityksen ja tuntevat, että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja kunnioitetaan sekä heihin luotetaan – niin lopulta he ovat valmiita antamaan itsestään jotakin sellaista, jota käskyttämällä ja kontrollilla ei voi saada aikaan.

 

 

Tämä kokonaisuus on organisaation kyvykkyyttä, joka määrittää lopulta organisaation aikaansaannokset sekä kyvyn uudistua ja kehittyä.

  

 

 

Organisaation kyvykkyyden tasot: Miten tämä näkyy käytännössä?

 

 

Taso 1: ”Tulipalojen sammuttajat”

1. Vahvuudet ja kehityskohteet: Organisaatio selviää arjen ongelmista reaktiivisella tekemisellä. Pitkän aikavälin suunnittelu ja muutoskyky puuttuvat.
2. Strateginen ajattelu ja toiminta: Strategia on irrallinen dokumentti, joka ei ohjaa päivittäistä tekemistä.
3. Suorituskyky: Perustason tulokset saavutetaan yksilöiden venymisellä, mutta toiminta ei ole kestävää.
4. Kulttuuri: Kulttuuri on sääntökeskeinen ja konservatiivinen. Muutosta vastustetaan.
5. Ihmiset: Työntekijät antavat vain sen, mikä on pakollista.
6. Johtaminen: Auktoriteettikeskeistä ja ongelmanratkaisuun keskittyvää. Ennakoiva johtaminen puuttuu.
7. Lopputulos: Kyvykkyys on heikkoa ja riippuvaista yksittäisistä henkilöistä. Organisaatio ei pysty sopeutumaan muutoksiin, eikä saavuttamaan merkittävää suoritustason nostoa.

 

 

Taso 2: ”Ahkerat ahertajat”

1. Vahvuudet ja kehityskohteet: Prosessit ja rakenteet ovat kehittyneet, mutta jäykkyys estää joustavuuden ja innovaation.
2. Strateginen ajattelu ja toiminta: Strategia on jalkautettu, mutta sitä toteutetaan mekaanisesti.
3. Suorituskyky: Suorituskykyä mitataan tarkasti, mutta mittarit eivät aina ohjaa oikeita asioita.
4. Kulttuuri: Kulttuuri korostaa sääntöjen noudattamista, mutta oppiminen ja luovuus loistavat poissaolollaan.
5. Ihmiset: Työntekijät antavat ahkeran, mutta rajoittuneen panoksen. Aloitteellisuutta ei hyödynnetä.
6. Johtaminen: Johtaminen keskittyy suorittamiseen ja kontrolliin.
7. Lopputulos: Kyvykkyys riittää perustoiminnan ylläpitämiseen, mutta kilpailuedun luominen ei ole mahdollista tällä kyvykkyyden tasolla.

 

 

Taso 3: ”Vision metsästäjät”

1. Vahvuudet ja kehityskohteet: Ennakoiva toiminta ja yhtenäisyys alkavat kehittyä. Innovaatioiden syventäminen on seuraava askel.
2. Strateginen ajattelu ja toiminta: Strategia on yhteinen suunta, joka ohjaa päivittäistä toimintaa.
3. Suorituskyky: Suorituskyky on kokonaisvaltaista ja perustuu systemaattisiin prosesseihin.
4. Kulttuuri: Kulttuuri tukee yhteistyötä, luottamusta ja oppimista. Epäonnistumisia siedetään.
5. Ihmiset: Työntekijät ovat aloitteellisia ja kokevat työnsä merkitykselliseksi.
6. Johtaminen: Luottamusta rakentava ja avoimeen vuorovaikutukseen perustuva.
7. Lopputulos: Organisaatio on kilpailukykyinen ja kykenee kehittämään toimintaansa ennakoivasti.

 

 

Taso 4: ”Vision toteuttajat”

1. Vahvuudet ja kehityskohteet: Organisaatio toimii saumattomasti ja uudistuu jatkuvasti. Haasteena on kyvykkyyden ylläpitäminen kasvavan monimutkaisuuden keskellä.
2. Strateginen ajattelu ja toiminta: Strategia ohjaa kaikkea tekemistä, ja jokainen työntekijä ymmärtää roolinsa asiakasarvon tuottamisessa.
3. Suorituskyky: Suorituskyky on huipputasoa. Organisaatio toimii tehokkaasti ja ketterästi.
4. Kulttuuri: Kulttuuri rakentuu yhteisöllisyydestä, oppimisesta ja innovatiivisuudesta.
5. Ihmiset: Työntekijät ovat innostuneita, sitoutuneita ja valmiita antamaan organisaatiolle kaikkensa.
6. Johtaminen: Johtaminen on kokonaisvaltaista ja inhimillistä. Johtajuus on jakautunut koko organisaatioon.
7. Lopputulos: Organisaatio ei vain reagoi muutoksiin, vaan luo itse tulevaisuutensa. Organisaatio on saavuttanut kyvykkyydessä tason, jolla rakennetaan kilpailuetu.

 

 

 

Johtamisen taso määrittää organisaation kyvykkyyden

 

Johtamiskyvykkyys on paljon enemmän kuin yksilön tieto, taito tai ominaisuus – se on organisaation kollektiivinen voima – yhteisöllinen voimavaratekijä, joka vaikuttaa strategian toteutukseen, suorituskykyyn, kulttuuriin ja ihmisten toimintaan. Johtamiskyvykkyys luo perustan sille, millä tasolla organisaation johtaminen tapahtuu, ja tämä taso puolestaan määrittää organisaation kyvykkyyden kokonaisuutena.

”Organisaation kyvykkyys on pohjimmiltaan kykyä saada tuloksia ja onnistumisia aikaan – ja oppia, kehittyä ja uudistua yhdessä.”

 

 

Mistä johtamiskyvykkyys rakentuu ja miten sitä voidaan kehittää?

Johtamisen kehittämisessä ei ole kyse yksin yksilön tietojen ja taitojen kehittämisestä. Sama koskee kehittämismenetelmiä. Johtaminen ei kehity yksin kouluttamalla ja valmentamalla yksilöitä. Johtamisen rakenteita, johtamisjärjestelmää ja johtamiskäytäntöjä on myöskin kehitettävä. Kyse on siitä, että meidän on kehitettävä organisaation yhteisöllistä kykyä johtaa. Yhteisöllinen kyky johtaa on organisaation johtamiskyvykkyyttä.

 

Strateginen kyvykkyys mahdollistaa organisaation uudistumisen ja kilpailuedun rakentamisen pitkällä aikavälillä.

Strategisesti kyvykkäät organisaatiot kykenevät näkemään markkinoiden muutokset ja omaksumaan proaktiivisia toimintatapoja, jotka auttavat varmistamaan kilpailukyvyn sekä rakentamaan kilpailuedun, joka rakentuu erottuvan asiakasarvon tuottamisen ympärille. Strategisen kyvykkyyden kehittäminen tuo organisaatiolle kyvyn johtaa muutosta, ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin joustavasti ja ennakoivasti.

 

Strategisen kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet:

 ”Kyvykkyyttä suunnitella strategisesti fiksuja liikkeitä – ja toteuttaa ne.”

1. Systemaattinen ennakointi- ja skenaariotyö
2. Uusien kasvumahdollisuuksien aktiivinen hakeminen
3. Liiketoimintariskien hallintaan liittyvät menettelyt
4. Kilpailukyvyn ja kilpailuedun tunnistaminen
5. Selkeät strategiset valinnat
6. Selkeät strategiset päämäärät ja keinot
7. Strategisten kyvykkyyksien tunnistaminen
8. Selkeät strategiset toimenpide- ja kehitysohjelmat
9. Kyky toteuttaa ja johtaa strategiaa
10. Strategiaprosessin jatkuva arviointi ja kehittäminen

 

Management-kyvykkyys varmistaa organisaation operatiivisen tehokkuuden ja organisaation suorituskyvyn.

Management kyvykkyydessä korostuu kyky systematisoida johtamista, luoda toimivia ja tarkoituksenmukaisia rakenteita mm. tavoitteiden asettamiseen ja suorituksen johtamiseen, jotta organisaatio pysyy tehokkaana ja tuottavana. Oppimisen johtaminen ja muutosjohtaminen ovat keskeisiä management kyvykkyyden osa-alueita, jotka varmistavat, että organisaatio oppii ja kehittyy jatkuvasti.

 

Management kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet:

”Kyvykkyyttä kehittää toimivia, tarkoituksenmukaisia ja yhtenäisiä johtamiskäytäntöjä, joilla varmistetaan koko organisaation suorituskyvyn rakenteellinen toimivuus sekä kyvykkyys oppia ja uudistua yhdessä.”

1. Selkeät johtamisen tavoitteet ja päämäärät
2. Selkeät johtamisen rakenteet
3. Selkeät johtamisroolit
4. Selkeät johtamisvastuut
5. Suorituksen johtamisen käytännöt
6. Mittarit ja seurantakäytännöt
7. Analyysi- ja palautekäytännöt
8. Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen käytännöt
9. Tiedolla johtamisen käytännöt
10. Johtamisen johtamisen käytännöt

 

 

Leadership kyvykkyys keskittyy ihmisten johtamiseen ja johtajuuden jakamiseen.

Organisaatiot, joilla on vahva leadership kyvykkyys, pystyvät luomaan organisaatiokulttuurin, jossa työntekijät kokevat luottamusta, innostusta ja sitoutumista. Tämä kyvykkyys tuo organisaatiolle kyvyn osoittaa esimerkillistä johtajuutta ja luoda ilmapiirin, jossa ihmiset voivat kukoistaa ja osallistua aktiivisesti organisaation kehittämiseen.

 

Leadership kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet:

”Kyvykkyyttä saada ihmiset yrittämään työssään parasta, antamaan itsestään jotakin sellaista – jota käskyttämällä ja kontrollilla ei voi saada aikaan.”

1. Yhteisen suunnan ja tulevaisuuden jakaminen
2. Luottamuksen rakentaminen
3. Arvostuksen osoittaminen
4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen
5. Vuorovaikutuksen kehittäminen
6. Osallistaminen ja yhteiskehittämisen käytännöt
7. Osaamisen ja oppimisen kehittämisen käytännöt
8. Kokeilukulttuurin kannustaminen ja rakentaminen
9. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukeminen
10. Työmotivaation edistäminen ja tukeminen

 

 

Johdon ja esihenkilöiden oman työn ja hyvinvoinnin tilanne.

Tämä näkökulma ei tule riittävästi esille ”perinteisissä” työhyvinvointikyselyissä. Vain hyvinvoiva esihenkilö voi johtaa ja kehittää työyhteisön hyvinvointia. Jos haluatte kehittää työyhteisönne hyvinvointia, niin selvittäkää esihenkilöiden hyvinvoinnin taso – ja sen kehittämistarpeet.

 

Johdon ja esihenkilöiden oman työn ja hyvinvoinnin kehittämisen keskeiset osa-alueet:

”Ainoastaan hyvinvoiva johtaja ja esihenkilö voi johtaa oman työyhteisönsä hyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy työssä ja työstä – ja kehittyy työssä. Myöskin johdon ja esihenkilöiden.”

1. Omaan työhön liittyvä ammatillinen osaaminen
2. Oman työn sujuvuus
3. Selkeät oman työn tavoitteet
4. Selkeä oma rooli ja vastuualue
5. Oman työn merkityksellisyys
6. Toimivat työvälineet ja prosessit
7. Mahdollisuus oman työn kehittämiseen
8. Palautuminen työstä
9. Työn ja vapaa-ajan välinen suhde
10. Häiriöttömyys ja keskittyminen työhön

Kun nämä osa-alueet kehittyvät kokonaisuutena, organisaatio rakentaa kestävää kilpailuetuaan johtamisen kehittymisen keinoin.

 

 

 

Miten johtamiskyvykkyys heijastuu organisaation toimintaan? Mistä organisaation kyvykkyys rakentuu ja miten sitä voidaan kehittää?

 

Strategia ja kyvykkyydet

1. Yhteinen suunta, yhteinen ymmärrys ja selkeät valinnat: Kaikki ymmärtävät ja jakavat organisaation strategisen suunnan ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä keinot ja valinnat, joilla tavoitteet saavutetaan.
2. Skenaarioanalyysin hyödyntäminen: Organisaatio käyttää ennakointi- ja skenaariotyötä strategisessa päätöksenteossa ja riskienhallinnassa.
3. Kilpailukyvyn kehittäminen: Strategia tukee kilpailukyvyn ylläpitoa perustekemisessä, mukaan lukien perusprosessien toimivuus ja kustannustehokkuus.
4. Kilpailuedun rakentaminen: Strategia erottaa organisaation kilpailijoista ja tuottaa erottavaa arvoa asiakkaille ainutlaatuisella tavalla, joka myöskin toteutuu käytännössä.
5. Aktiivinen innovointi: Organisaatio kehittää jatkuvasti uusia ideoita ja tapoja, joilla kilpailuetua voidaan parantaa ja ylläpitää markkinoilla.
6. Resilienssi ja sopeutumiskyky: Kyky mukautua strategisesti muuttuvaan ympäristöön ja uusiin tarpeisiin on vahva.
7. Johdon strateginen ajattelu: Johdon keskuudessa vallitsee selkeä yhteisymmärrys strategian toteutuksesta ja johtamisesta arjessa.
8. Strategian jatkuva arviointi: Strategiaa tarkastellaan säännöllisesti ja mukautetaan tarpeen mukaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön muutosten mukaan.
9. Arvojen ja strategian yhteys: Organisaation arvot tukevat strategiaa ja näkyvät käytännön päätöksenteossa ja toimenpiteissä.
10. Strategian toimeenpanokyky: Organisaatiolla on selkeät strategiset toimenpideohjelmat ja kyky johtaa niiden toteutusta tehokkaasti.

 

Organisaation suorituskyky ja kyvykkyydet

1. Selkeät tavoitteet ja päämäärät: Tavoitteet ovat tarkkaan määriteltyjä ja linjassa organisaation strategian kanssa.
2. Suorituksen johtamisen käytännöt: Suoritusta ohjaavat selkeät prosessit, joita seurataan johdonmukaisesti.
3. Tiedolla johtaminen: Päätöksenteko perustuu luotettavaan ja ajantasaiseen dataan.
4. Kustannustehokkuus: Organisaation prosessit ovat tehokkaita, ja niissä pyritään jatkuvaan parantamiseen.
5. Asiakaskokemus ja arvon tuottaminen: Toiminnot keskittyvät asiakasarvon tuottamiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen.
6. Kokonaisvaltainen suorituskyvyn kehittäminen: Organisaatio ylläpitää suorituskykyä kehittämällä rakenteita, prosesseja ja ihmisiä.
7. Mittarit ja seuranta: Suorituskykyä seurataan mittaristolla, joka mittaa strategian kannalta oleellisia asioita.
8. Jatkuva parantaminen: Prosesseja tarkastellaan ja kehitetään systemaattisesti organisaation kaikilla tasoilla.
9. Nopea reagointikyky: Organisaatiolla on kyky reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja tehdä tarvittavia muutoksia toiminnassa.
10. Oppiminen ja uudistuminen: Organisaatio tukee aktiivisesti oppimista ja kannustaa työntekijöitä kehittämään osaamistaan sekä tuomaan esiin uusia ideoita.

 

Kulttuurin johtaminen ja kyvykkyydet

1. Perustehtävään keskittyminen: Kulttuuri korostaa organisaation perustehtävää ja asiakasarvon tuottamista, ja työntekijät ymmärtävät oman roolinsa sen toteuttamisessa.
2. Tavallisen työpaikan peruspilarit: Inhimillisyys, selkeys, avoimuus, arvostus ja arjen sujuvuus ovat kulttuurin keskiössä.
3. Työn merkityksellisyys ja onnistuminen: Kulttuuri arvostaa ihmisten onnistumisia työssä ja tuo ne näkyväksi.
4. Arvopohjainen kulttuurijohtaminen: Organisaatio ohjaa kulttuuriaan arvojen mukaisesti ja vahvistaa niitä käytännön toimilla.
5. Avoimuus ja rehellisyys: Toimintatavat edistävät avoimuutta ja rehellisyyttä kaikilla organisaation tasoilla.
6. Luottamuksen rakentaminen: Organisaatiossa vallitsee luottamuksen ilmapiiri, joka tukee avoimuutta ja turvallisuutta.
7. Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus: Yhteishenkeä rakennetaan aktiivisesti yhdessä tekemisen keinoin.
8. Oppimisen kulttuuri: Organisaatio kannustaa jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, mikä tukee uudistumiskykyä. Tämän lisäksi yhteisöllistä oppimista ja sen rakenteita sekä käytäntöjä johdetaan ja kehitetään aktiivisesti.
9. Palaute ja vuorovaikutus: Avoin palaute ja toimiva vuorovaikutus ovat osa arkea, mikä parantaa työilmapiiriä ja yhteistyötä.
10. Arjen sujuvuus: Prosessit ja käytännöt tukevat sujuvaa työntekoa ilman ylimääräisiä häiriöitä, mikä tukee tehokkuutta ja työhyvinvointia.

 

Ihmisten johtaminen ja kyvykkyydet

1. Inhimillinen ja empaattinen johtaminen: Johtaminen perustuu luottamukseen, arvostukseen ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseen.
2. Tavoitteiden yhteensovittaminen: Työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet sovitetaan yhteen organisaation tavoitteiden kanssa.
3. Jatkuva kehittymisen tuki: Organisaatio tarjoaa jatkuvasti tukea ja koulutusmahdollisuuksia henkilöstön kehittymiseksi.
4. Osallistava päätöksenteko: Työntekijöitä osallistetaan päätöksentekoon ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.
5. Reilu ja oikeudenmukainen kohtelu: Kaikkia työntekijöitä kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti.
6. Vuorovaikutus ja viestintä: Johtaminen on avointa ja rakentavaa, ja työntekijät tuntevat itsensä kuulluiksi, huomioiduksi ja ymmärretyiksi.
7. Motivointi ja arvostuksen osoittaminen: Esihenkilöt osoittavat säännöllisesti arvostusta työntekijöiden saavutuksille ja työpanokselle.
8. Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Organisaatio tukee työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja huolehtii työntekijöiden jaksamisesta.
9. Selkeät roolit ja vastuut: Jokaisella työntekijällä on selkeä rooli, vastuualueet ja tavoitteet, jotka ovat linjassa organisaation strategian kanssa.
10. Johdon ja esihenkilöiden hyvinvointi: Johdon ja esihenkilöiden hyvinvointia tuetaan, jotta he voivat tehokkaasti johtaa ja kehittää työyhteisön hyvinvointia.

 

 

Missä on Teidän organisaationne kyvykkyyden vahvuudet ja kehityskohteet?

Kuinka yhtenäinen on kyvykkyytenne sisäinen tilannekuva? Oletteko samassa veneessä ja matkalla samaan suuntaan? Tee organisaation kyvykkyyden pikatesti. Saat tulokset heti käyttöösi.

 

Tee organisaation kyvykkyyden pikatesti tästä:

https://fi.surveymonkey.com/r/8JM678J

 

Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

Miltä tulokset näyttävät? Haluatko kehittää organisaationne kyvykkyyttä?

 

 

☑️ Löydät keinoja strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen tulokselliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen uuden ajan johtamisen ja työyhteisön kehittämisen oppaistani: