Hyvä johtaminen ei synny eikä kehity sattumalta
Se on tietoinen, systemaattinen prosessi, joka vaatii selkeää ajattelua, kykyä sopeutua ja ymmärrystä siitä, mitä organisaatio oikeasti tarvitsee menestyäkseen. Onnistunut johtaminen ei keskity pelkästään tuloksiin ja liiketoiminnan suorituskykyyn, vaan siinä huomioidaan myös ihmiset, jotka ovat organisaation todellinen voima. Miten voimme siis onnistua hyvässä liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa? Millaisia uusia lähestymistapoja tarvitaan, jotta organisaatiot voivat kukoistaa nykyisessä monimutkaisessa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä?
1. Strategian toteuttaminen alkaa ihmisistä
Yksi hyvän johtamisen lähtökohdista on se, että strategia ei elä ilman ihmisiä. Strategia voidaan suunnitella huolellisesti, mutta jos sen toteuttamisessa ei oteta huomioon ihmisten motivaatiota, osaamista ja hyvinvointia, se jää vain paperille. Hyvässä johtamisessa strategiasta tulee elävä osa arkea, kun työntekijät kokevat sen omakseen ja näkevät, kuinka heidän työnsä kytkeytyy suurempiin tavoitteisiin.
Onnistunut strategian toteutus vaatii selkeitä, jaettuja tavoitteita kaikilla organisaation tasoilla. On tärkeää, että työntekijät ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan ja miten heidän työnsä tukee organisaation laajempia päämääriä. Strategiaa ei ”jalkauteta”, sitä johdetaan. Ilman strategian aktiivista johtamista strategia jää parhaimmillaankin vain hyviksi aikomuksiksi.
2. Ihmislähtöinen johtaminen on avain kulttuurin kehittämiseen
Hyvä johtaminen lähtee siitä, että ihmiset ovat organisaation keskiössä. Tämä ei tarkoita vain yksilöiden tukemista heidän työtehtävissään, vaan organisaatiokulttuurin rakentamista sellaiseksi, että se tukee jatkuvaa oppimista, innovointia ja yhdessä onnistumista. Kulttuuri ei ole pelkkä taustatekijä; se on liiketoiminnan selkäranka. Kulttuurin johtaminen on käytännössä arvopohjaista toimintaa, joka varmistaa, että organisaation sisällä elää ja voi positiivinen ja rakentava ajattelu- ja toimintatapa. Kulttuuria johdetaan puuttumalla heti haitallisiin käyttäytymismalleihin ja vahvistamalla hyvää toimintaa.
Hyvässä kulttuurin johtamisessa esihenkilöt eivät jää sivustakatsojiksi, vaan toimivat aktiivisesti kulttuurin kehittäjinä. Heidän tehtävänään on rohkaista työntekijöitä ottamaan vastuuta, kehittämään itseään ja tuomaan esiin uusia ideoita, joilla jokaisen omaa työtä ja koko työyhteisön tekemistä ja aikaansaannoksia voidaan parantaa.
3. Suorituskyvyn johtaminen vaatii tulosten ja oppimisen tasapainoa
Menestyvä organisaatio tarvitsee sekä tuloksia että kykyä oppia ja uudistua. Liiketoiminnan johtaminen ei voi olla pelkästään suorituskyvyn optimointia lyhyellä aikavälillä; sen täytyy myös luoda edellytykset pitkäjänteiselle kasvulle ja kehitykselle. Tämä tarkoittaa sitä, että johtamisessa tarvitaan myöskin selkeitä ja toimivia rakenteita ja käytäntöjä, jotka tukevat jatkuvaa oppimista ja innovointia. Johtamisen onnistuminen on tasapainoilua lyhyen aikavälin tuottavuuden ja tulevaisuuden kasvun välillä.
Parhaat organisaatiot ovat niitä, jotka eivät keskity pelkästään eilisen tuloksiin, vaan ne onnistuvat luomaan ympäristön, jossa oppiminen, palautteen antaminen ja jatkuva kehitys ovat osa arkea. Hyvä johtaminen varmistaa, että organisaation kyvykkyys oppia ja kehittyä on yhtä tärkeää kuin lyhyen aikavälin tulosten saavuttaminen.
4. Ihmisten johtaminen on erilaisten yksilöiden johtamista yhteiseen suuntaan
Hyvässä johtamisessa tunnistetaan, että jokainen työntekijä on ainutlaatuinen, ja että heidän motivaationsa ja vahvuutensa vaihtelevat. Esihenkilöiden rooli on tukea jokaista yksilöä löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään niitä, jotta he voivat saavuttaa sekä henkilökohtaiset että organisaation tavoitteet.
Esihenkilöiden tehtävä ei ole vain antaa käskyjä ja seurata suorituskykyä, vaan he toimivat valmentajina ja tukijoina, jotka auttavat työntekijöitä saavuttamaan täyden potentiaalinsa. Tämä johtamistapa ei ole kontrolloivaa, vaan se luo tilaa yksilölliselle kasvulle ja kehitykselle.
5. Johtamisen kehittäminen on organisaation johtamiskyvykkyyden kehittämistä
Johtaminen ei ole koskaan valmista. Jos organisaatio haluaa menestyä ja kasvaa, sen on panostettava johtamisen jatkuvaan kehittymiseen. Tämä kehitys ei voi olla vain yksittäisten johtajien ja esihenkilöiden henkilökohtaisen osaamisen kasvattamista, vaan se on nähtävä laajemmin koko johtamisjärjestelmän kehittämisenä. Parhaat organisaatiot rakentavat johtamiskulttuuria, jossa johtamisen laatu on jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen kohteena.
Johtamisen johtaminen on yhtä tärkeää kuin minkä tahansa muun organisaation osa-alueen johtaminen. Tämä tarkoittaa, että on olemassa selkeät rakenteet ja käytännöt, joilla johtamisen laatua mitataan, seurataan ja kehitetään systemaattisesti. Vain näin voidaan varmistaa, että organisaation johtaminen kehittyy yhtenäisesti ja yhteisten tavoitteiden mukaiseen suuntaan.
6. Uudet ratkaisut ja tulokset syntyvät yhteisöllisestä kyvystä johtaa
Yksi merkittävimmistä uusista ajatuksista johtamisessa on yhteisöllisyyden korostaminen. Parhaat ratkaisut eivät synny yksin johdon sisäisissä kokouksissa, vaan ne luodaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Yhteiskehittäminen, osallistaminen ja avoin vuorovaikutus ovat avainasemassa, kun halutaan synnyttää aidosti toimivia ratkaisuja ja uudistuksia.
Johdon ja esihenkilöiden tulee ymmärtää, että työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, ja heidän kuulemisensa ja osallistamisensa on elintärkeää organisaation kehittämiselle. Tämä vaatii johtajilta rohkeutta luopua kontrolloivasta johtamistyylistä ja antaa enemmän tilaa työyhteisön yhteisölliselle ajattelulle, toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle.
Yhteenveto – Hyvän johtamisen perusta on jatkuvassa kehittämisessä
Onnistuminen hyvässä liiketoiminnan ja ihmisten johtamisessa on jatkuva prosessi. Se vaatii systemaattista strategian toteuttamista. Onnistuminen alkaa ihmisten sekä kulttuurin johtamisesta, joka tukee yhteisöllistä oppimista ja kehittymistä. Suorituskyvyn ja oppimisen tasapaino, yksilöllinen ihmisten johtaminen ja johtamisen jatkuva kehittäminen ovat menestyvän ja tulevaisuuskyvykkään organisaation kulmakiviä.
Organisaatiot, jotka panostavat kokonaisvaltaiseen kyvykkyyden kehittämiseen ovat kyvykkäitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja menestymään pitkällä aikavälillä. Hyvä johtaminen ei ole vain yksilön tietoa, taitoa tai ominaisuutta; se on yhteisöllistä kyvykkyyttä johtaa ja kehittyä yhdessä – johtamiskyvykkyyttä.
Miten tämä edellä oleva toteutetaan käytännössä?
Tutustu DreamLeaderin johtamisoppaaseen: ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”
Oppaassa on tiiviissä paketissa kaikki oleellinen strategian, organisaation suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisesta.
Haluatko keskustella kehittämistyöstä tarkemmin? Tarvitsetko tukea kehittymiseen?
Voit varata Sinulle sopivan keskusteluajan tästä:
Tutustu oppaaseen ja aloita matkasi johtamisen ja työyhteisön kehittämisen uuteen aikaan!
Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi
DreamLeader Oy on modernin johtamisen ja työyhteisön kehittämisen asiantuntija, joka on keskittynyt uuden ajan työelämän muutoskyvykkäiden, tuottavien ja hyvinvoivien työyhteisöjen kehittämiseen. DreamLeaderin kehitystyön keskiössä on uuden ajan työelämän tietojen, taitojen, kyvykkyyksien ja voimavarojen kehittäminen. Yksilö-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla.
Uudet kommentit