Kyvykkyys johtaa on enemmän, kuin yksilön tieto taito tai ominaisuus. Miten organisaation johtamiskyvykkyys rakentuu kokonaisuutena?

 

Johtamisen kehittämisessä ei ole kyse yksin yksilön tietojen ja taitojen kehittämisestä. Sama koskee kehittämismenetelmiä. Johtaminen ei kehity yksin kouluttamalla ja valmentamalla yksilöitä. Johtamisen rakenteita, johtamisjärjestelmää ja johtamiskäytäntöjä on myöskin kehitettävä. Kyse on siitä, että meidän on kehitettävä organisaation yhteisöllistä kykyä johtaa. Yhteisöllinen kyky johtaa on organisaation johtamiskyvykkyyttä. Se on paljon enemmän, kuin yksilön tieto, taito tai ominaisuus.

 

 

1. Strateginen kyvykkyys mahdollistaa organisaation uudistumisen ja kilpailuedun rakentamisen pitkällä aikavälillä.

 

Strategisesti kyvykkäät organisaatiot kykenevät näkemään markkinoiden muutokset ja omaksumaan proaktiivisia toimintatapoja, jotka auttavat varmistamaan kilpailukyvyn sekä rakentamaan kilpailuedun, joka rakentuu erottuvan asiakasarvon tuottamisen ympärille. Strategisen kyvykkyyden kehittäminen tuo organisaatiolle kyvyn johtaa muutosta, ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin joustavasti ja ennakoivasti.

Strategisen kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet: ”Kyvykkyyttä suunnitella strategisesti fiksuja liikkeitä – ja toteuttaa ne.”

• Systemaattinen ennakointi- ja skenaariotyö
• Uusien kasvumahdollisuuksien aktiivinen hakeminen
• Liiketoimintariskien hallintaan liittyvät menettelyt
• Kilpailukyvyn ja kilpailuedun tunnistaminen
• Selkeät strategiset valinnat
• Selkeät strategiset päämäärät ja keinot
• Strategisten kyvykkyyksien tunnistaminen
• Selkeät strategiset toimenpide- ja kehitysohjelmat
• Kyky toteuttaa ja johtaa strategiaa
• Strategiaprosessin jatkuva arviointi ja kehittäminen

 

 

2. Management-kyvykkyys varmistaa organisaation operatiivisen tehokkuuden ja organisaation suorituskyvyn.

 

Management kyvykkyydessä korostuu kyky systematisoida johtamista, luoda toimivia ja tarkoituksenmukaisia rakenteita mm. tavoitteiden asettamiseen ja suorituksen johtamiseen, jotta organisaatio pysyy tehokkaana ja tuottavana. Oppimisen johtaminen ja muutosjohtaminen ovat keskeisiä management kyvykkyyden osa-alueita, jotka varmistavat, että organisaatio oppii ja kehittyy jatkuvasti.

Management kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet: ”Kyvykkyyttä kehittää toimivia, tarkoituksenmukaisia ja yhtenäisiä johtamiskäytäntöjä, joilla varmistetaan koko organisaation suorituskyvyn rakenteellinen toimivuus sekä kyvykkyys oppia ja uudistua yhdessä.”

• Selkeät johtamisen tavoitteet ja päämäärät
• Selkeät johtamisen rakenteet
• Selkeät johtamisroolit
• Selkeät johtamisvastuut
• Suorituksen johtamisen käytännöt
• Mittarit ja seurantakäytännöt
• Analyysi- ja palautekäytännöt
• Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen käytännöt
• Tiedolla johtamisen käytännöt
• Johtamisen johtamisen käytännöt

 

 

3. Leadership kyvykkyys keskittyy ihmisten johtamiseen ja johtajuuden jakamiseen.

 

Organisaatiot, joilla on vahva leadership kyvykkyys, pystyvät luomaan organisaatiokulttuurin, jossa työntekijät kokevat luottamusta, innostusta ja sitoutumista. Tämä kyvykkyys tuo organisaatiolle kyvyn osoittaa esimerkillistä johtajuutta ja luoda ilmapiirin, jossa ihmiset voivat kukoistaa ja osallistua aktiivisesti organisaation kehittämiseen.

Leadership kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet: ”Kyvykkyyttä saada ihmiset yrittämään työssään parasta, antamaan itsestään jotakin sellaista – jota käskyttämällä ja kontrollilla ei voi saada aikaan.”

• Yhteisen suunnan ja tulevaisuuden jakaminen
• Luottamuksen rakentaminen
• Arvostuksen osoittaminen
• Yhteisöllisyyden vahvistaminen
• Vuorovaikutuksen kehittäminen
• Osallistaminen ja yhteiskehittämisen käytännöt
• Osaamisen ja oppimisen kehittämisen käytännöt
• Kokeilukulttuurin kannustaminen ja rakentaminen
• Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukeminen
• Työmotivaation edistäminen ja tukeminen

 

 

4. Johdon ja esihenkilöiden oman työn ja hyvinvoinnin tilanne.

 

Tämä näkökulma ei tule riittävästi esille ”perinteisissä” työhyvinvointikyselyissä. Vain hyvinvoiva esihenkilö voi johtaa ja kehittää työyhteisön hyvinvointia. Jos haluatte kehittää työyhteisönne hyvinvointia, niin selvittäkää esihenkilöiden hyvinvoinnin taso – ja sen kehittämistarpeet.

Johdon ja esihenkilöiden oman työn ja hyvinvoinnin kehittämisen keskeiset osa-alueet: ”Ainoastaan hyvinvoiva johtaja ja esihenkilö voi johtaa oman työyhteisönsä hyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy työssä ja työstä – ja kehittyy työssä. Myöskin johdon ja esihenkilöiden.”

• Omaan työhön liittyvä ammatillinen osaaminen
• Oman työn sujuvuus
• Selkeät oman työn tavoitteet
• Selkeä oma rooli ja vastuualue
• Oman työn merkityksellisyys
• Toimivat työvälineet ja prosessit
• Mahdollisuus oman työn kehittämiseen
• Palautuminen työstä
• Työn ja vapaa-ajan välinen suhde
• Häiriöttömyys ja keskittyminen työhön
• Onnistumisten huomiointi

 

 

Kun nämä osa-alueet kehittyvät kokonaisuutena, organisaatio rakentaa kestävää kilpailuetuaan johtamisen kehittymisen keinoin.

 

Strateginen ajattelu, tehokas suorituskyvyn johtaminen, ihmisläheinen johtaminen sekä hyvä ja laadukas yksilötason johtamistyö tekevät yhdessä organisaatiosta muutoskykyisen ja tulevaisuuteen suuntautuvan, jolloin se voi paitsi selviytyä kilpailutilanteessa myös saavuttaa paikkansa toimialansa aitona uudistajana ja edelläkävijänä.

 

 

Haluatko selvittää Teidän organisaationne johtamiskyvykkyyden tilan?

 

Missä on Teidän organisaationne johtamiskyvykkyyden vahvuudet? Mitä asioita Teidän kannattaa kehittää, jotta organisaationne johtamiskyvykkyys nousee kokonaisuutena uudelle tasolle?

Ota yhteyttä, niin kerron Sinulle tarkemmin johtamiskyvykkyyden nykytilakartoituksesta. Se on helppo keino läpivalaista nopeasti ja luotettavasti johtamiskyvykkyytenne kokonaisuus.

Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

☑️  Lisää keinoja strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen tulokselliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen löydät uuden ajan johtamisoppaasta: ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”

https://www.dreamleader.fi/blogi/johtamisopas-strategiasta-yksiloon-ja-yksilosta-strategiaan/