Esihenkilön oikeudet ovat esihenkilön työssä jaksamisen, kuormituksen hallinnan ja työhyvinvoinnin perusta.
Suomalaisessa työelämässä esihenkilöiltä vaaditaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Heidän odotetaan venyvän, jaksavan, ratkaisevan ongelmat, kantavan vastuun ihmisistä, tuloksista ja muutoksista – kaikki tämä samaan aikaan.
Silti yksi kysymys jää lähes aina kysymättä: mitä oikeuksia esihenkilöllä oikeastaan on?
Esihenkilö nähdään helposti roolina, tehtävänä tai vastuunkantajana. Harvemmin työntekijänä, jonka jaksaminen syntyy samoista asioista kuin kaikkien muidenkin. Jos tämä unohtuu, esihenkilön kuormitus kasvaa – eikä tätä ratkaista koulutuksilla tai neuvoilla, jotka jäävät sille tasolle, että ”priorisoi työtäsi.”
Alla on listaus esihenkilön oikeuksista silloin, kun näkökulmana on esihenkilöiden työssä jaksaminen, kuormituksen hallinta ja kestävä työhyvinvointi.
1.Oikeus olla työntekijä. Ei vain rooli tai vastuun kantaja.
Esihenkilö on työntekijä siinä missä muutkin. Tämä perusoikeus unohtuu yllättävän usein.
Esihenkilöllä on oikeus:
- työlainsäädännön mukaisiin työntekijän oikeuksiin
- erottaa työ ja vapaa-aika
- omaan elämään työn ulkopuolella
- voida hyvin omassa työssään
- kohtuulliseen kuormitukseen ja palautumiseen
👉 Ilman tätä perustaa kaikki muu kuormituksen hallinta on kosmeettista.
2.Oikeus johtaa ja oikeus tulla johdetuksi.
Esihenkilö ei ole yksin vastuussa johtamisesta.
Esihenkilöllä on oikeus:
- toteuttaa työnantajan direktio-oikeutta lain ja sisäisten pelisääntöjen puitteissa
- selkeään mandaattiin ja vastuiden määrittelyyn
- siihen, että esihenkilötyötä johdetaan
- omaan esihenkilöön ja toimivaan tukeen
- tulla ohjatuksi, priorisoiduksi ja tuetuksi
👉 Ilman omaa johtamista esihenkilö jää yksin paineiden väliin.
3.Oikeus toimiviin johtamisen rakenteisiin.
Esihenkilön kuormitus syntyy harvoin ihmisistä – se syntyy rakenteista.
Esihenkilöllä on oikeus:
- toimiviin johtamisen rakenteisiin
- toimivaan johtamisen ketjuun
- selkeisiin tavoitteisiin, prioriteetteihin ja päätöksentekoon
- työhön, joka ei perustu jatkuvaan tulipalojen sammuttamiseen
- rakenteisiin, jotka tukevat arjen sujuvuutta
👉 Rakenteet joko suojaavat esihenkilöä – tai kuluttavat loppuun.
4.Oikeus sujuvaan omaan työhön.
Esihenkilötyö ei saa olla jatkuvaa selviytymistä arjessa.
Esihenkilöllä on oikeus:
- selkeään työnkuvaan ja realistisiin odotuksiin
- sujuviin prosesseihin ja toimiviin työvälineisiin
- vaikuttaa omaan työhönsä ja sen organisointiin
- työn tekemisen rauhaan ilman jatkuvia keskeytyksiä
- siihen, ettei työmäärä ole pysyvästi kohtuuton
👉 Kuormitus kasvaa, jos työ ei koskaan ole hallittavissa.
5.Oikeus mielekkääseen työn sisältöön.
Työ kuormittaa, kun se koetaan merkityksettömäksi.
Esihenkilöllä on oikeus:
- kokea oman työnsä merkitykselliseksi
- mielekkääseen ja tarkoituksenmukaiseen työn sisältöön
- kehittää omaa työtään
- nähdä työnsä vaikutukset ja tulokset
- oppimiseen ja kehittymiseen myös esihenkilönä
👉 Merkityksettömyys on yksi kovimmista kuormitustekijöistä.
6.Oikeus osaamisen ja esihenkilökyvykkyyden kehittämiseen.
Esihenkilöksi ei synnytä – siihen kasvetaan.
Esihenkilöllä on oikeus:
- toimivaan perehdytykseen esihenkilötyöhön
- kehittää esihenkilöosaamista, ei vain asiantuntijuutta
- jatkuvaan oppimiseen ja tukeen muutostilanteissa
- saada aikaa oppia, ei vain vaatimuksia osata
👉 Kuormitus kasvaa, kun vaatimukset kasvavat mutta osaamisen tuki ei.
7.Oikeus toimivaan työyhteisöön ja yhteisölliseen työhön.
Yksin ei johdeta ketään pitkään, eikä kaikki työyhteisön ongelmat johdu esihenkilöistä.
Esihenkilöllä on oikeus:
- toimivaan työyhteisöön
- sujuvaan yhteisölliseen työhön
- luottamukseen, arvostukseen ja avoimuuteen
- yhteistyöhön, ei jatkuvaan vastakkainasetteluun
- siihen, ettei hän jää yksin ristipaineisiin
👉 Sosiaalinen kuormitus on usein näkymätöntä – mutta kuluttavaa.
8.Oikeus itsensä johtamiseen ja rajojen asettamiseen.
Esihenkilön ei tarvitse olla kaikkivoipa, itsensä ylittäjä,
Esihenkilöllä on oikeus:
- mahdollisuuteen johtaa itseään
- rajata omaa työtään ja ajankäyttöään
- sanoa ei kohtuuttomille vaatimuksille
- tunnistaa omat rajansa ilman syyllistämistä
👉 Itsensä johtaminen ei ole yksilön selviytymiskeino, vaan rakenteiden mahdollistama taito.
9.Oikeus psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen ja hallintaan.
Kuormitus ei ole heikkoutta – se on signaali.
Esihenkilöllä on oikeus:
- psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen
- kuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin
- siihen, että kuormituksesta puhutaan rakenteellisena ilmiönä
- tukeen ennen uupumista, ei vasta sen jälkeen
👉 Työhyvinvointi ei ole palkinto, vaan edellytys kestävälle työlle.
Esihenkilö ei kuormitu siksi, että hänellä on liikaa velvollisuuksia. Esihenkilö kuormittuu, kun häneltä puuttuvat oikeudet.
Jos organisaatiossa halutaan aidosti puhua esihenkilöiden jaksamisesta, keskustelu ei voi alkaa yksilöistä.
Sen täytyy alkaa johtamisesta, rakenteista – ja oikeuksista, jotka mahdollistavat kestävän työn. Vasta silloin työhyvinvointi lakkaa olemasta toive ja siitä tulee seuraus. Myöskin esihenkilötyössä.
Onko Teillä ongelmia esihenkilöiden jaksamisessa?
Tutustu esihenkilöiden työssä jaksamisen oppaaseen.
https://www.dreamleader.fi/wp-content/uploads/2026/01/Miksi-esihenkilot-kuormittuvat-FINAL-1.0.pdf
Esihenkilöiden työssä jaksamisen kehittymiseen ei riitä se, että esihenkilöitä autetaan tai valmennetaan jaksamaan paremmin toimimattomassa arjessa. Kyse on siitä, onko kestävän työhyvinvoinnin perusta kunnossa myöskin esihenkilötyössä. Jos ei ole, niin sitten puuttuvat palaset pitää rakentaa ja tuoda arkeen.
Esihenkilöiden työssä jaksamista tukemassa:
Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@arter.fi
Haluatko lukea aiheesta lisää?
Huonosta johtamisesta puhutaan jatkuvasti, mutta mitä on hyvä johtaminen?
Lue blogini: https://www.arter.fi/mita-on-hyva-johtaminen/
DreamLeader on nyt Arter Oy:n johtamisen kehittämisen palvelukonsepti. Yhdistimme sujuvan arjen ja uudistavan johtamisen rakentamisen toisiinsa.
Uudet kommentit