Suomalaisessa työelämässä eletään murrosta, joka ei ole enää ohimenevä vaihe, vaan pysyvä muutos. Koronapandemia teki etätyöstä arkea (halusitte tai ette), tekoäly on nousemassa rinnallemme päivittäiseksi työkaluksi ja globaalit kriisit pakottavat organisaatioita sopeutumaan nopeammin kuin koskaan ennen.
Vanhat johtamisen ja kehittämisen mallit – yksilökeskeinen koulutus, temppukulttuuri ja osaoptimointi – eivät enää kanna. Ne ovat antaneet hetkellisiä vastauksia, mutta eivät luoneet organisaatiolle pysyvää uudistumiskykyä.
Nyt on aika katsoa johtamista ja työyhteisöjen toimintaa uudesta kulmasta: kyvykkyyden kautta.
Organisaation kyvykkyys – enemmän kuin yksittäiset ihmiset.
Organisaation kyvykkyys tarkoittaa yhteisön kokonaisvaltaista kykyä saavuttaa tuloksia, oppia uutta ja uudistua. Se ei ole pelkkää osaamista tai yksittäisten ihmisten lahjakkuutta – vaan strategian, kulttuurin, rakenteiden ja ihmisten johtamisen saumattomasta yhteistyöstä syntyvä voima.
Kun kyvykkyys on kunnossa, strategia ei jää paperille. Prosessit tukevat sujuvaa työtä, kulttuuri ruokkii luottamusta ja oppimista, ja ihmiset pelaavat yhteistä peliä kohti samaa maalia. Toisin sanoen: organisaatio toimii kokonaisuutena, ei yksittäisten palasten summana.
Kyvykäs organisaatio rakentuu neljästä toisiaan tukevasta ulottuvuudesta:
1. Strategia: yhteinen suunta, selkeät valinnat ja kyky rakentaa kilpailuetua.
2. Suorituskyky: tavoitteiden selkeys, tiedolla johtaminen ja jatkuva parantaminen.
3. Kulttuuri: luottamukseen, arvopohjaan ja yhteisöllisyyteen perustuva arki.
4. Ihmisten johtaminen: inhimillisyys, osallistaminen ja jatkuvan oppimisen tuki.
Mikä tahansa näistä, jos jää vajaaksi, heikentää kokonaisuutta. Yhden osa-alueen ylikorostaminen muiden kustannuksella johtaa epätasapainoon – ja lopulta siihen, että organisaatio menettää kykynsä uudistua.
Miksi tämä on juuri nyt välttämätöntä?
Kun oppiminen pysähtyy, uudistuminen loppuu. Ja kun uudistuminen loppuu, organisaatio lakkaa olemasta elossa. Tämän vuoksi kyvykkyys ei ole enää kilpailuvaltti vaan elinehto.
Yritykset ja julkiset organisaatiot, jotka eivät kehitä ja johda kyvykkyyksiään, jäävät kiinni vanhoihin uskomuksiin ja tottumuksiin. Ne reagoivat hitaasti, hukkaavat resurssit ja menettävät kykynsä tuottaa asiakkaalle arvoa.
Vastaavasti ne, jotka rakentavat systemaattisesti kyvykkyyttään, pystyvät navigoimaan muutoksissa, luomaan erottuvaa kilpailuetua ja pitämään ihmiset mukana yhteisessä suunnassa.
Kyvykkyyden mittaaminen tekee näkymättömän näkyväksi. Se, mitä ei mitata, jää helposti huomiotta. Kyvykkyyden mittaaminen on ensimmäinen askel siihen, että organisaatio näkee todellisen tilansa – vahvuudet ja kehittämiskohteet.
Organisaation kyvykkyys ei ole enää abstrakti käsite. Se on konkreettinen, mitattava ja johdettava kokonaisuus, joka ratkaisee, ketkä pärjäävät huomenna ja ketkä jäävät eiliseen.
Haluatko lisätietoja organisaation kyvykkyyden kehittämisestä ja johtamisesta?
Tutustu organisaation kyvykkyyden kehittämisen ja johtamisen oppaaseen:
Miten organisaation kyvykkyyttä voidaan mitata? Löydät lisätietoja organisaation kyvykkyyden mittaamisesta tästä:
Lisätietoja organisaation kyvykkyyden kehittämisestä löydät myöskin täältä:
https://www.dreamleader.fi/organisaation-kyvykkyyden-kehittaminen/
Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi
DreamLeader Oy on johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija. Uuden ajan työelämän kehittämistyön erityisosaaja, joka yhdistää strategisen ajattelun, organisaation suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen saumattomasti yhteen. Yhdeksi johdettavaksi kokonaisuudeksi, jonka johtamista kehitetään organisaation johtamiskyvykkyyden kehittämisen keinoin. https://www.dreamleader.fi
Uudet kommentit