Johtaminen vuonna 2025 on perusasioiden johtamista

Vuonna 2025 johtamisessa ei ole kyse uusista trendeistä tai teknologioista, vaan perusasioiden ymmärtämisestä ja toteuttamisesta. Johtaminen on aina ollut ja tulee aina olemaan yhteisten tavoitteiden, yhteisöllisyyden ja yksilöiden johtamista. Pohjimmiltaan kaikkien organisaatioiden onnistuminen ja menestyminen rakentuu näiden asioiden ja tämän kokonaisuuden johtamisen onnistumiseen.

 

Yhteisten tavoitteiden johtaminen

Yhteiset tavoitteet luovat suunnan ja sitouttavat organisaation jäsenet. Organisaation olemassaolon ydin on selkeä perustehtävä ja asiakasarvon tuottaminen – eli konkreettinen hyöty, jota tuotamme asiakkaillemme. Selkeät tavoitteet ohjaavat tekemistä ja varmistavat, että kaikilla on sama suunta.

• Asiakasarvo: Mitä konkreettista hyötyä tuotamme asiakkaalle?
• Perustehtävä: Miksi organisaatio on olemassa ja miten se tuottaa asiakasarvoa?
• Strategiset valinnat: Mitä valintoja teemme saavuttaaksemme tavoitteemme?

Kun yhteiset tavoitteet on määritetty ja viestitty selkeästi, niin yksilöillä on mahdollisuus ymmärtää roolinsa osana kokonaisuutta. Yhteiset tavoitteet luovat perustan yhteisöllisyyden kehittymiselle.

 

Yhteisöllisyyden johtaminen

Yhteisöllisyys ei synny automaattisesti. Se rakennetaan yhteisen tekemisen, avoimen vuorovaikutuksen ja tavoitteellisen toiminnan keinoin.

1. Vuorovaikutus: Avoin keskustelukulttuuri synnyttää luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
2. Yhteinen tekeminen: Yksilötason työssä tarvitaan selkeä linkittyminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.
3. Johtamisen rakenteet: Selkeät toimintatavat ja rakenteet tukevat yhteisöllisyyden kehittymistä ja arjen sujuvuutta.

Yhteisöllisyyden johtaminen vaatii tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Se ei tarkoita vain tiimipalavereita tai yhteenkuuluvuuden juhlistamista – vaan jatkuvaa kehittämistyötä, joka tukee organisaation perustehtävää ja strategian mukaisia tavoitteita.

 

Yksilöiden johtaminen

Johtaminen on yksilöiden tukemista, jotta he voivat onnistua ja kehittyä työssään. Jokaisella työntekijällä on oma roolinsa yhteisessä onnistumisessa. Esihenkilöiden tehtävä on varmistaa, että rooli, tehtävät ja tavoitteet ovat selkeitä yksilötasolla.

Avainkohdat yksilöiden johtamiseen:

1. Keskustele suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä: Motivaatio, hyvinvointi, osaaminen ja ajanhallinta ovat keskeisiä yksilön onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
2. Selkeytä roolit ja tehtävät: Jokaisen tulee tietää vastuunsa ja keskeiset tehtävänsä.
3. Aseta suoritustavoitteet: Realistiset, mitattavat ja yhteisesti sovitut tavoitteet luovat selkeyttä ja suuntaa.
4. Aseta kehittymistavoitteet: Kehittymistavoitteet tukevat jatkuvaa oppimista ja uudistumista.

Kun yksilötason johtaminen toteutetaan hyvin, niin se mahdollistaa myöskin organisaation yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Kuulostaako yksinkertaiselta? Niin minustakin.

 

Johtamisen rakenteet tukemaan onnistumista

Vuoden 2025 johtaminen nojaa vahvasti selkeisiin rakenteisiin, jotka tukevat yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja yksilöiden onnistumista:

1. Johtamisjärjestelmän rakenne: Strategia muutetaan arjen tekemiseksi ja jatkuvaksi kehittymiseksi.
2. Selkeät vastuut ja roolit: Kirkastetaan roolit, tehtävät ja vastuut.
3. Yhtenäiset johtamiskäytännöt: Yhtenäinen johtamisen malli tukee organisaation eri tasoja.
4. Suoritustason ja kehityksen seuranta: Varmistetaan, että tavoitteet ja kehitys toteutuvat.
5. Vuorovaikutuksen rakenteet: Luodaan tilaa avoimelle keskustelulle ja yhteiselle oppimiselle sekä uudistumiselle.

 

Tylsä juttu, mutta perusasiat ratkaisevat johtamisen onnistumisen vuonna 2025

Vuonna 2025 hyvä johtaminen nojaa yhteisten tavoitteiden kirkastamiseen, yhteisöllisyyden rakentamiseen ja yksilöiden tukemiseen. Perusasioiden johtamiseen paremmin ja johdonmukaisemmin.

• Kirkasta yhteiset tavoitteet: Ne antavat suunnan ja sitouttavat.
• Rakenna yhteisöllisyyttä: Se syntyy yhteisestä tekemisestä ja avoimesta vuorovaikutuksesta.
• Johda yksilöitä: Selkeät roolit, tavoitteet ja kehittymisen tuki varmistavat onnistumisen.

 

Vuonna 2025 menestyvät organisaatiot ymmärtävät, että hyvä johtaminen on tasapainon rakentamista yhteisten tavoitteiden, yhteisöllisyyden ja yksiöiden välille. Johtaminen ei ole muuttunut, mutta sen toteuttamista voidaan aina parantaa.

 

Miten voitte kehittyä edellä mainitun kokonaisuuden johtamisessa?

 

Johtamisen kehittämisessä ei ole kyse yksin yksilön tietojen ja taitojen kehittämisestä. Sama koskee kehittämismenetelmiä. Johtaminen ei kehity yksin kouluttamalla ja valmentamalla yksilöitä. Johtamisen rakenteita, johtamisjärjestelmää ja johtamiskäytäntöjä on myöskin kehitettävä. Kyse on siitä, että meidän on kehitettävä organisaation yhteisöllistä kykyä johtaa. Yhteisöllinen kyky johtaa on organisaation johtamiskyvykkyyttä. Se on paljon enemmän, kuin yksilön tieto, taito tai ominaisuus.

 

 

1. Strateginen kyvykkyys mahdollistaa organisaation uudistumisen ja kilpailuedun rakentamisen pitkällä aikavälillä.

 

Strategisesti kyvykkäät organisaatiot kykenevät näkemään markkinoiden muutokset ja omaksumaan proaktiivisia toimintatapoja, jotka auttavat varmistamaan kilpailukyvyn sekä rakentamaan kilpailuedun, joka rakentuu erottuvan asiakasarvon tuottamisen ympärille. Strategisen kyvykkyyden kehittäminen tuo organisaatiolle kyvyn johtaa muutosta, ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin joustavasti ja ennakoivasti.

Strategisen kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet: ”Kyvykkyyttä suunnitella strategisesti fiksuja liikkeitä – ja toteuttaa ne.”

• Systemaattinen ennakointi- ja skenaariotyö
• Uusien kasvumahdollisuuksien aktiivinen hakeminen
• Liiketoimintariskien hallintaan liittyvät menettelyt
• Kilpailukyvyn ja kilpailuedun tunnistaminen
• Selkeät strategiset valinnat
• Selkeät strategiset päämäärät ja keinot
• Strategisten kyvykkyyksien tunnistaminen
• Selkeät strategiset toimenpide- ja kehitysohjelmat
• Kyky toteuttaa ja johtaa strategiaa
• Strategiaprosessin jatkuva arviointi ja kehittäminen

 

 

2. Management-kyvykkyys varmistaa organisaation operatiivisen tehokkuuden ja organisaation suorituskyvyn.

 

Management kyvykkyydessä korostuu kyky systematisoida johtamista, luoda toimivia ja tarkoituksenmukaisia rakenteita mm. tavoitteiden asettamiseen ja suorituksen johtamiseen, jotta organisaatio pysyy tehokkaana ja tuottavana. Oppimisen johtaminen ja muutosjohtaminen ovat keskeisiä management kyvykkyyden osa-alueita, jotka varmistavat, että organisaatio oppii ja kehittyy jatkuvasti.

Management kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet: ”Kyvykkyyttä kehittää toimivia, tarkoituksenmukaisia ja yhtenäisiä johtamiskäytäntöjä, joilla varmistetaan koko organisaation suorituskyvyn rakenteellinen toimivuus sekä kyvykkyys oppia ja uudistua yhdessä.”

• Selkeät johtamisen tavoitteet ja päämäärät
• Selkeät johtamisen rakenteet
• Selkeät johtamisroolit
• Selkeät johtamisvastuut
• Suorituksen johtamisen käytännöt
• Mittarit ja seurantakäytännöt
• Analyysi- ja palautekäytännöt
• Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen käytännöt
• Tiedolla johtamisen käytännöt
• Johtamisen johtamisen käytännöt

 

 

3. Leadership kyvykkyys keskittyy ihmisten johtamiseen ja johtajuuden jakamiseen.

 

Organisaatiot, joilla on vahva leadership kyvykkyys, pystyvät luomaan organisaatiokulttuurin, jossa työntekijät kokevat luottamusta, innostusta ja sitoutumista. Tämä kyvykkyys tuo organisaatiolle kyvyn osoittaa esimerkillistä johtajuutta ja luoda ilmapiirin, jossa ihmiset voivat kukoistaa ja osallistua aktiivisesti organisaation kehittämiseen.

Leadership kyvykkyyden kehittämisen keskeiset osa-alueet: ”Kyvykkyyttä saada ihmiset yrittämään työssään parasta, antamaan itsestään jotakin sellaista – jota käskyttämällä ja kontrollilla ei voi saada aikaan.”

• Yhteisen suunnan ja tulevaisuuden jakaminen
• Luottamuksen rakentaminen
• Arvostuksen osoittaminen
• Yhteisöllisyyden vahvistaminen
• Vuorovaikutuksen kehittäminen
• Osallistaminen ja yhteiskehittämisen käytännöt
• Osaamisen ja oppimisen kehittämisen käytännöt
• Kokeilukulttuurin kannustaminen ja rakentaminen
• Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukeminen
• Työmotivaation edistäminen ja tukeminen

 

 

4. Johdon ja esihenkilöiden oman työn ja hyvinvoinnin tilanne.

 

Tämä näkökulma ei tule riittävästi esille ”perinteisissä” työhyvinvointikyselyissä. Vain hyvinvoiva esihenkilö voi johtaa ja kehittää työyhteisön hyvinvointia. Jos haluatte kehittää työyhteisönne hyvinvointia, niin selvittäkää esihenkilöiden hyvinvoinnin taso – ja sen kehittämistarpeet.

Johdon ja esihenkilöiden oman työn ja hyvinvoinnin kehittämisen keskeiset osa-alueet: ”Ainoastaan hyvinvoiva johtaja ja esihenkilö voi johtaa oman työyhteisönsä hyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy työssä ja työstä – ja kehittyy työssä. Myöskin johdon ja esihenkilöiden.”

• Omaan työhön liittyvä ammatillinen osaaminen
• Oman työn sujuvuus
• Selkeät oman työn tavoitteet
• Selkeä oma rooli ja vastuualue
• Oman työn merkityksellisyys
• Toimivat työvälineet ja prosessit
• Mahdollisuus oman työn kehittämiseen
• Palautuminen työstä
• Työn ja vapaa-ajan välinen suhde
• Häiriöttömyys ja keskittyminen työhön
• Onnistumisten huomiointi

 

 

Kyvykkyys johtaa on enemmän kuin yksilön tieto, taito tai ominaisuus. Johtaminen kehittyy, kun organisaation johtamiskyvykkyys kehittyy kokonaisuutena.

 

Missä on Teidän organisaationne johtamiskyvykkyyden vahvuudet? Mitä asioita Teidän kannattaa kehittää, jotta organisaationne johtamiskyvykkyys nousee kokonaisuutena uudelle tasolle?

Ota yhteyttä, niin kerron Sinulle johtamiskyvykkyyden nykytilakartoituksesta. Se on helppo keino läpivalaista nopeasti ja luotettavasti johtamiskyvykkyytenne kokonaisuus.

Hyvää joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi!

 

Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

☑️  Lisää keinoja strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen tulokselliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen löydät uuden ajan johtamisoppaasta: ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”

https://www.dreamleader.fi/blogi/johtamisopas-strategiasta-yksiloon-ja-yksilosta-strategiaan/