Aluksi. Miksi me olemme töissä? Mihin suorituskykyä tarvitaan?

 

Töissä ollaan tekemässä yhteisiä asioita – mutta mitä nuo asiat oikeasti ovat? Ne eivät ole vain päivittäisiä tehtäviä tai yksittäisiä projekteja. Ne ovat niitä tavoitteita ja aikaansaannoksia, joita eri sidosryhmät – erityisesti asiakkaat odottavat meiltä.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan: jos emme pysty täyttämään asiakkaan odotuksia, olemme eksyneet jo alkuvaiheessa.

Usein organisaation ongelmat juontavat juurensa siitä, että tämä perusasia unohdetaan. On helppoa puhua tavoitteista, visioista ja strategioista, mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat käytännössä? Jos tavoite ei perustu asiakkaan tarpeisiin, se on väärä tavoite. Tämä on se kohta, jossa organisaatioiden tulisi pysähtyä ja miettiä: teemmekö oikeita asioita?

 

Mistä organisaation kyvykkyys syntyy?

Organisaation kyvykkyys syntyy monista eri elementeistä – osaamisesta, prosesseista, toimintatavoista, resursseista ja ihmisistä jne. Se ei ole mikään mystinen voima, joka vain ilmestyy paikalle, kun sitä tarvitaan.

Kyvykkyys on luotava, rakennettava ja kehitettävä. Ja tässä kohtaa johtamisen merkitys astuu esiin. Kuten Peter Drucker on osuvasti sanonut; ”Vain sekasorto, konfliktit ja  alisuoriutuminen syntyvät itsestään. Kaikki muu vaatii johtamista.”

 

 

Organisaation kyvykkyyden taustalla on johtamisen laatu. Johtamisen laadun taustalla on johtamiskyvykkyys.

Johtamisen laatu ja etenkin johtamiskyvykkyys on se asia, josta pitäisi puhua paljon enemmän. Kaikki puhuvat tuloksista, tehokkuudesta ja innovaatioista, mutta liian harvoin pysähdytään miettimään, mistä nämä oikeasti kumpuavat. Se kumpuaa hyvästä johtamisesta. Hyvä johtaminen ei tarkoita kontrollia tai mikromanageerausta – vaan sitä, että organisaatiolla on selkeä suunta, johon se on menossa ja päämäärät, joita tavoitellaan. Lopuksi – sillä on kykyä onnistua näissä kahdessa asiassa. Tämä on hyvän johtamisen lyhyt oppimäärä ja määritelmä.

Se on sitä, että jokainen työntekijä tietää, miksi he tekevät työtään ja miten se liittyy suurempaan kokonaisuuteen. Tämä on hyvän johtamisen ensimmäinen askel – ja se on myös organisaation suorituskyvyn perusta. Jos tämä asia, iso kuva ja yhteisen tekemisen merkitys unohdetaan yksilötasolla, niin tie johtamisen epäonnistumiseen on viitoitettu. Muuta ei enää tarvita. Jos yksilöt eivät pääse omiin tavoitteisiinsa, niin ei organisaatio voi saavuttaa omaa tavoitettaan. Tämä on se perimmäinen syy, mihin suorituksen johtamista tarvitaan.

 

 

Meidän on ajateltava uudelleen, miksi teemme mitä teemme.

Organisaatio ei ole olemassa vain siksi, että meillä on toimistotilat ja kalenterit täynnä kokouksia. Organisaatio on olemassa tuottaakseen arvoa. Se on olemassa täyttääkseen jonkin tärkeän tarpeen, oli kyse sitten asiakkaista, työntekijöistä tai yhteiskunnasta. Jos tämä perusajatus unohtuu, mikään määrä johtamista, prosesseja tai strategioita ei pelasta meitä.

Siksi on ratkaisevan tärkeää erottaa tavoitteet ja keinot toisistaan. Tavoitteet kertovat, mitä haluamme saavuttaa. Keinot taas ovat niitä välineitä, joilla nämä tavoitteet toteutetaan. Tämä yksinkertainen, mutta syvällinen ero unohtuu liian helposti. Tuloksena on, että organisaatiot eksyvät sivuraiteille ja keskittävät energiansa vääriin asioihin. Muista, että tavoitteiden ja keinojen väliltä pitää aina löytyä yhteys toisiinsa. Ja kuten alussa mainitsin, niin ensin pitää osata valita oikeat tavoitteet.

 

Sitten se tärkeistä tärkein. Strategia.

Strategian merkitystä ei voi tässä yhteydessä korostaa liikaa. Strategian tulisi olla organisaation toiminnan ohjaava voima. Jos jokin toimenpide tai päätös ei tue strategiaa, se on käytännössä väärä päätös. Strategia on valintoja. Eli se on keino saavuttaa nuo tavoitteet ja päämäärät. Tästä syystä strategia on organisaation johtamisen tärkein väline. Se ei ole höttöpuhetta, jota kuuluu ”vaan” tuottaa.

Liian usein tämä ajatus unohtuu arjen kiireessä, ja organisaatiot ajautuvat monimutkaistamaan yksinkertaisia asioita. Perusasioihin keskittyminen riittää pitkälle. Etenkin strategian toteutuksessa ja johtamisessa.

 

Lopuksi. Suorituskyky on yhteisöllistä kykyä.

Lopulta kyse on kuitenkin siitä, että organisaation suorituskyky ei ole vain johtamista, prosesseja tai järjestelmiä. Se on koko organisaation yhteisöllinen kyky saavuttaa niitä tavoitteita ja aikaansaannoksia, jotka ovat sen olemassaolon perusta.

Kun nämä perusasiat ymmärretään ja niihin keskitytään, kaikki muu loksahtaa paikoilleen. Tässä on koko organisaation toiminnan ydin – ja ehkä myös työelämän suurin oivallus.

 

Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

☑️  Lisää keinoja strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen tulokselliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen löydät uuden ajan johtamisoppaasta: ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”

 

Johtamisopas – ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”