Selvännäkijöitä on vähän ja harvassa.

Johto ja esihenkilöt ovat vain harvoin selvännäkijöitä, jotka osaavat itsenäisesti ennustaa sen, mitä hyvä johtaminen meidän organisaatiossa käytännössä tarkoittaa?

 

Kokonaan toinen haaste on vielä se, että monesti tämä tulkinta hyvästä johtamisesta pitäisi olla aika yhtenäinen. Eli riippumatta siitä, onko johdossa ja esihenkilöinä selvännäkijöitä, niin edes selvännäkijä ei pärjää johtamistyössä yksin.

Organisaatiolta vaaditaan kyvykkyyttä johtaa yhtenäisesti, laadukkaasti ja siten, että myöskin johtamisen kehittyminen ja uudistuminen varmistetaan. Tässä on paino sanalla organisaatio. Tämä on organisaation johtamiskyvykkyyttä. Yhtenäinen ja laadukas tapa johtaa.

Voiko tämän ongelman ratkaista yksilöitä kouluttamalla? No ei voi. Ensin pitäisi olla tiedossa se, mitä koulutamme? Eli tämä yhtenäinen ja laadukas tapa johtaa pitää määritellä ja sanoittaa ensin. Fiksuinta on tehdä tämä määrittely yhdessä. Tämän määrittelyn, yhteisen sanoittamisen ja kuvaamisen jälkeen on mahdollista siirtyä tuohon kouluttamiseen ja valmennukseen. Ei ennen.

 

Mistä tässä on kyse?

 

Tässä on kyse yksinkertaisesti siitä, että tuo johtamisen laatutaso ja kehittäminen pitää konkretisoida. Tämä konkretisointi tapahtuu neljän pääkysymyksen keinoin;

 

1. Mitä me johdamme?
2. Miten me johdamme
3. Miten me seuraamme ja tuemme johtamistyötä ja sen laatua?
4. Miten me kehittämme johtamisen laatua?

 

Näihin kysymyksiin pitää löytää yhteiset vastaukset. Niin kauan, kun vastauksia ei ole löytynyt on aivan turhaa puhua huonosta johtamisesta tai syyllistää yksilöitä. Tai selvännäkijöitä.

 

Johtamisen johtaminen on johtamisen suoritustason johtamista.

 

Se on sitä, että keskitytään varmistamaan, että johtamisen prosessit, käytännöt ja periaatteet ovat kunnossa ja tukevat organisaation tavoitteiden saavuttamista. Johtaminen itsessään vaatii jatkuvaa arviointia, kehittämistä ja tukea, jotta se palvelee koko työyhteisöä parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Miten johtamisen johtamista voidaan parantaa?

 

1. Hyvän johtamisen määrittely ja sanoittaminen.

Hyvän johtamisen määrittely on lähtökohta sille, että johtamista ja sen laatua voidaan kehittää. On tärkeää, että organisaatiossa on yhteinen käsitys siitä, mitä hyvä johtaminen tarkoittaa. Tämä sisältää selkeän johtamislupauksen ja johtamisen periaatteet sekä yhteiset tavoitteet ja toimintatavat, joiden mukaan esihenkilöt toimivat omassa johtamistyössään. Kun hyvä johtaminen on määritelty ja viestitty selkeästi kaikille tasoille, se luo perustan johtamiskäytäntöjen arvioinnille ja kehittämiselle. Tällöin on mahdollista myös puuttua huonoon johtamiseen, koska tiedetään, mitä tavoitellaan.

 

2. Johtamisen johtamisen pelisääntöjen rakentaminen.

Selkeiden pelisääntöjen luominen johtamisen johtamiselle on välttämätöntä. Tämä tarkoittaa, että on luotava selkeät mittarit ja menettelytavat, joiden avulla voidaan arvioida, miten hyvin onnistumme johtamistyössä. Pelisääntöjen avulla varmistetaan, että johtaminen on systemaattista, läpinäkyvää ja jatkuvaa.

 

3. Johtamisen jatkuva seuranta, arviointi ja tuki.

Jotta johtaminen pysyy tehokkaana ja tukee organisaation tavoitteita sitä on seurattava ja arvioitava jatkuvasti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi säännöllisiä palautekeskusteluja ja kehityskeskusteluja, joissa käydään läpi miten johtamisessa on onnistuttu ja missä on parantamisen varaa. Johtamisen tuki on myös tärkeä osa johtamisen johtamista. On tärkeää, että esihenkilöillä on saatavilla tarvittavat resurssit ja riittävä oman esihenkilön tuki johtamistyöhön, jotta he voivat jatkuvasti kehittää omaa johtamistaan ja vastata työyhteisön tarpeisiin.

 

4. Puuttuminen huonoon johtamiseen.

Puuttuminen huonoon johtamiseen on usein vaikeaa, mutta se on olennainen osa johtamisen johtamista. Organisaation on oltava valmis käsittelemään tilanteita, joissa johtaminen ei vastaa asetettuja vaatimuksia. Huonoon johtamiseen puuttuminen on mahdollista vasta, kun hyvä johtaminen on selkeästi määritelty ja kaikkien tiedossa.

 

5. Hyvän johtamisen esille tuominen ja huomiointi.

Hyvän johtamisen tunnistaminen ja sen huomioiminen on tärkeä osa johtamisen johtamista. Kun hyvä johtaminen tuodaan esiin ja sitä arvostetaan, se luo positiivisen ilmapiirin organisaatioon ja kannustaa muita esihenkilöitä ottamaan mallia onnistumisista.

 

6. Johtamisen jatkuva oppiminen ja kehittäminen.

Johtaminen on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Johtamisen johtamisessa on tärkeää, että organisaatiolla on selkeät prosessit ja resurssit, joiden avulla esihenkilöitä tuetaan oppimaan uutta ja kehittämään omaa osaamistaan. Johtamisen johtaminen edellyttää johdonmukaista seurantaa, systemaattisia prosesseja ja jatkuvaa kehitystä. Kun johtamisen johtaminen toimii se luo perustan koko organisaation menestykselle. Johtamisen johtaminen ei kehity itsestään, eikä sattumalta.

 

 

Haluatko keskustella tarkemmin johtamisen tuloksellisesta ja vaikuttavasta kehittämisestä?

Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

 

☑️  Lisää keinoja strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen tulokselliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen löydät uuden ajan johtamisoppaasta: ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”

https://www.dreamleader.fi/blogi/johtamisopas-strategiasta-yksiloon-ja-yksilosta-strategiaan/