Pehmeyden ja kovuuden harha

Selkeät johtamisen rakenteet ja yhtenäiset johtamiskäytännöt luovat pohjan inhimilliselle johtamiselle. Usein johtamisesta puhutaan kahdessa erillisessä kategoriassa: toisaalta vaaditaan pehmeyttä, ihmisläheisyyttä ja empatiaa, ja toisaalta korostetaan rakenteita, mittareita ja tuloksia – niin sanottuja kovia asioita. Tämä jaottelu johtamisen pehmeisiin ja koviin puoliin luo helposti harhakäsityksen, että näitä asioita voisi pitää toisistaan erillisinä. Todellisuudessa inhimillinen johtaminen ei synny ilman vahvoja, selkeitä rakenteita.

 

Selkeät rakenteet mahdollistavat pehmeyden

Johtajan empatia ja ihmisläheisyys pääsevät oikeuksiinsa vasta, kun toimintaympäristö on järjestelmällinen ja johdonmukainen. Selkeä roolien ja vastuiden jako, realistiset tavoitteet, yhtenäiset ohjeet ja sovitut mittarit antavat jokaiselle työntekijälle turvallisuuden tunteen, joka mahdollistaa avoimen ja inhimillisen vuorovaikutuksen. Kun työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan ja miten hänen suoriutumistaan mitataan, hän voi keskittyä työhönsä ja kokea työympäristönsä vakaaksi ja reiluksi.

Tällaisessa ympäristössä myös pehmeät arvot, kuten arvostus, kuunteleminen ja ihmisläheisyys, saavat aidon merkityksen. Ilman näitä rakenteita pehmeä johtaminen voi tuntua epämääräiseltä ja tehottomalta. Jos tavoitteet ja vastuut ovat epäselviä, johtajan pyrkimys olla empaattinen ja joustava voi kääntyä hajanaiseksi ja jopa turvattomaksi kokemukseksi työntekijöille. Jotta pehmeys voi toteutua johdonmukaisena ja johdettavana osana työyhteisöä, tarvitaan rakenteita, jotka luovat puitteet inhimilliselle johtamiselle.

 

Rakenteet eivät ole pehmeyden vastakohta – ne täydentävät toisiaan

Vaikka rakenteet, mittarit ja selkeät johtamiskäytännöt mielletään usein ”koviksi” elementeiksi, ne eivät ole ristiriidassa pehmeän johtamisen kanssa. Pehmeys ja kovuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jossa työntekijöiden potentiaali ja hyvinvointi voivat kukoistaa.

Roolit ja vastuut, selkeät tavoitteet ja niiden mittaaminen eivät ole vain kontrollin välineitä – ne ovat myös keinoja tukea ihmisten hyvinvointia, kun he tietävät, milloin he onnistuvat ja missä heidän tulee kehittyä. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, voidaan keskittyä myös niihin hienovaraisiin ja yksilöllisiin johtamisotteisiin, jotka lisäävät työn merkityksellisyyttä ja työntekijöiden motivaatiota.

 

Inhimillisyys tarvitsee jämäkkyyttä – tavoitteet ja mittarit tukena

Inhimillinen johtaminen ei tarkoita, että tavoitteista tai selkeistä mittareista luovutaan. Päinvastoin, selkeät tavoitteet ja tarkoituksenmukaiset mittarit antavat työntekijöille raamit, joiden sisällä he voivat toimia itseohjautuvasti ja käyttää vahvuuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Inhimillisyys näkyy siinä, miten tavoitteet asetetaan ja miten niitä seurataan – kannustaen, tukien ja tarjoten mahdollisuuden kasvuun ja oppimiseen.

Kun tavoitteet ja mittarit ovat selkeitä, työntekijät voivat nähdä oman kehityksensä ja ymmärtää, miten heidän työnsä liittyy organisaation kokonaisuuteen. Tämä lisää työn merkityksellisyyttä ja auttaa luomaan työyhteisöön ilmapiirin, jossa on tilaa empatialle ja ihmisten arvostukselle. Inhimillisyys johtamisessa ei siis tarkoita rakenteiden ja järjestelmien puutetta, vaan niiden vahvistamista siten, että ne tukevat pehmeitä arvoja.

 

Kyvykkyyden rakentaminen vaatii molempia – selkeät rakenteet ja ihmisläheinen johtaminen

Organisaation kyvykkyys saada aikaan tuloksia ja kehittyä riippuu siitä, kuinka hyvin se yhdistää sekä kovat että pehmeät johtamisen elementit. Kyvykkyys on organisaation kykyä toimia johdonmukaisesti, oppia ja mukautua sekä luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat kokea työnsä merkitykselliseksi.

Tämä edellyttää toimivia ja yhtenäisiä toimintamalleja ja rakenteita, jotka johdon ja esihenkilöiden on tuotava eläväksi ihmisläheisellä ja arvostavalla johtamisella. Kyvykkyyden kehittyminen vaatii, että kaikki elementit ovat tasapainossa – kun rakenteet tukevat inhimillisyyttä, voidaan luoda työympäristö, jossa pehmeä ja kova johtaminen kulkevat käsi kädessä.

 

Pehmeyden ja kovuuden vastakkainasettelu on turhaa

Lopulta kysymys ei ole siitä, onko johtamisessa enemmän kovuutta vai pehmeyttä – vaan siitä, ovatko nämä elementit sopusoinnussa keskenään. Pehmeys ilman rakenteita on tehotonta ja kovuus ilman inhimillisyyttä on kylmää.

Kun nämä kaksi yhdistetään, syntyy kokonaisuus, joka tukee sekä organisaation tavoitteita että työntekijöiden hyvinvointia. Annetaan siis tilaa sekä selkeille rakenteille että empaattiselle johtamiselle – ja rakennetaan yhdessä kyvykäs, tuloksellinen ja ihmisläheinen organisaatio.

 

(Kovan) Johtamisen korjaussarja (jotta pehmeä johtaminen on mahdollista):

1. Johtamisjärjestelmän rakenne kuntoon

Miten strategia muutetaan tekemiseksi, tekeminen oppimiseksi ja oppiminen kehittymiseksi?

 

2. Hyvän johtamisen yhteinen sanoittaminen ja määrittely

Johtamislupaus ja johtamisen periaatteet konkretiaksi ja arjen johtamistyöhön.

 

3. Johtamisen johtamisen käytännöt

Miten ohjaamme, seuraamme ja tuemme yksilötason johtamisen suoritustasoa?

 

4. Suorituskyvyn johtamiskäytännöt

Miten varmistamme yksilötasolla motivaation, osaamisen, hyvinvoinnin, arjen sujuvuuden, keskittymisen työhön ja riittävän vuorovaikutuksen toteutumisen?

 

5. Suoritustason johtamiskäytännöt

Miten varmistamme yksilötasolla selkeän roolin ja tehtäväkuvauksen – selkeät vastuut ja keskeiset tehtävät, tavoitteet ja mittarit, jotka liittyvät yksilötason suoritustasoon ja jatkuvaan kehittymiseen (suoritustaso- ja kehittymistavoitteet).

 

Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

 

 

☑️  Lisää keinoja strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen tulokselliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen löydät uuden ajan johtamisoppaasta: ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.” https://www.dreamleader.fi/blogi/johtamisopas-strategiasta-yksiloon-ja-yksilosta-strategiaan/