Perseily työelämän ilmiönä

Suomalaisessa työelämässä on vuosikymmenien ajan keskitytty tutkimaan johtamista, strategioita ja organisaatioiden kehittämistä. Yksi merkittävä, usein vaiettu ilmiö on jäänyt varjoon: perseily. Se on paljon enemmän kuin pelkkä yksilön käyttäytymisen muoto – se on kulttuurinen syöpä, joka nakertaa organisaatioiden suorituskyvyn ja kehittymisen. Tervetuloa tutustumaan perseilyn tutkimattomaan maailmaan.

 

Perseilyn monet kasvot

Perseily on moniulotteinen ilmiö, joka ylittää yksittäiset vuorovaikutustilanteet. Se tunkeutuu syvälle organisaation rakenteisiin ja toimintatapoihin. Pahimmillaan perseily on kokonaisvaltaista välinpitämättömyyttä – välinpitämättömyyttä asiakkaista, laadusta, oppimisesta ja organisaation tulevaisuudesta.

Ulospäin perseily näkyy asiakkaille. Asiakaspalvelussa perseily näyttäytyy hirvittävimmillään täydellisenä välinpitämättömyytenä. Se on asiakkaan huolien vähättelyä ja pompottelua. Pahimmillaan kukaan ei välitä asiakkaasta aidosti. Ei vaikka se kuuluisa asiakaskokemus on kirjoitettu strategiaan hevosen kokoisilla kirjaimilla.

Organisaation sisällä perseily ilmenee monin tavoin. Se on haluttomuutta oppia, uudistua ja kehittyä. Se on jatkuvaa muutosvastarintaa, jossa jokainen uusi idea tyrmätään ennen kuin se edes ehtii nähdä päivänvaloa. Perseily voi olla myös henkistä laiskuutta tai toimintaa, jossa laatu on toissijaista ja minimisuoritus riittää.

 

Perseily yksilötasolla

Yksilötasolla perseily näkyy kyvyttömyytenä nähdä pidemmälle kuin oman nenän varteen. Se on jumiutumista vanhoihin toimintamalleihin, pelkoa uudistumisesta ja haluttomuutta haastaa vallitsevia käytäntöjä. Yksilötasolla perseily paljastaa syvimmät itsekkyyden ja kehittymättömyyden piirteet. Se on passiivista vastarintaa, jatkuvaa napinaa ja kyvyttömyyttä ottaa vastaan palautetta.

 

Pohjimmiltaan perseily on kultturillinen ilmiö

Perseily ei ole pelkkää yhden ihmisen huonoa käytöstä. Se on kokonainen ekosysteemi, jossa välinpitämättömyys, itsekkyys ja yhteisten pelisääntöjen rikkominen kukoistavat. Se on kulttuurinen ilmiö, joka leviää organisaatiossa kuin näkymätön virus.

 

Perseily voidaan jakaa neljään pääluokkaan: strategisen ajattelun ja uudistumisen perseily, organisaation suorituskyvyn perseily, kulttuuriin liittyvä perseily sekä yksilön toiminnan ja ajattelun perseily.

 

1. Strategisen ajattelun ja uudistumisen perseily

• Uudistumisvastarinta: Kaikki uusi koetaan uhkana, ja innovaatiot torpataan ennen kuin ne ehtivät edes käynnistyä.
• Kapeakatseisuus: Strategiat pohjautuvat menneisyyteen eikä tulevaisuuden tarpeisiin.
• Innovatiivisuuden torjunta: Luovia ehdotuksia pidetään “epärealistisina” tai niitä ei edes tarkastella.

 

2. Organisaation suorituskyvyn perseily

• Tavoitteiden sivuuttaminen: Organisaation yhteisiä tavoitteita ei arvosteta, vaan keskitytään henkilökohtaisiin pyrkimyksiin.
• Byrokratian ylikorostaminen: Prosessit tehdään tarpeettoman monimutkaisiksi, mikä hidastaa toimintaa.
• Yhteistyön sabotointi: Tiimien välistä yhteistyötä ja suorituskykyä vaikeutetaan tarkoituksellisesti tai epähuomiossa.

 

3. Kulttuuriin liittyvä perseily

• Syyttelykulttuuri: Virheistä syytetään yksittäisiä henkilöitä sen sijaan, että etsittäisiin ratkaisuja.
• Arvostuksen puute: Työntekijöiden saavutuksia ei huomioida eikä arvosteta.
• Negatiivisuuden kierre: Myönteiset asiat sivutetaan jatkuvasti, mikä luo negatiivista ilmapiiriä.

 

4. Yksilön toiminnan ja ajattelun perseily

• Itsekkyys: Henkilö ajaa omaa etuaan organisaation kustannuksella.
• Kyvyttömyys oppia: Haluttomuus ottaa vastaan palautetta tai kehittää osaamistaan.
• Välinpitämättömyys: Työtehtäviin suhtaudutaan “vain tämän verran riittää” -asenteella.

 

Perseilyn negatiiviset vaikutukset. Miksi perseily on vaarallista?

Perseilyn seuraukset ovat monitahoisia:

• Ilmapiirin tuhoaminen: Työyhteisössä syntyy jännitteitä, jotka heikentävät yhteistyötä.
• Kuormittuminen: Perseily kuormittaa yksilöitä ja koko työyhteisöä.
• Asiakaskokemuksen heikkeneminen: Perseily syö asiakaskokemuksen aamupalaksi.
• Suorat ja epäsuorat taloudelliset vaikutukset: Perseily tuottaa lukemattomia suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat erittäin negatiivisesti organisaation taloudelliseen suorituskykyyn.
• Täydellinen tuho: Pitkittyessään perseily johtaa organisaation täydelliseen tuhoon – krooniseen alisuoriutumiseen lyhyellä aikavälillä ja kyvyttömyyteen uudistua pitkällä aikavälillä. Tässä vaiheessa riittää se, että viimeinen lähtijä sammuttaa valot.

 

Miksi perseilystä pitää puhua?

Koska vaiettu ongelma ei katoa. Se vain syvenee ja leviää.

 

Lopuksi

Perseily on valinta. Jokainen meistä voi valita toisin. Jokainen voi olla se, joka rikkoo myrkyllisen kierteen. Perseily ei ole kohtalo. Se on valinta, josta me kaikki voimme kieltäytyä.

 

Haaste Sinulle: Mitä Sinä voit tehdä huomenna työyhteisösi hyväksi? Miten voit olla rakentamassa kulttuuria, jossa uudistutaan ja kehitytään yhdessä?

 

Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

Miten voit parantaa organisaatiosi oppimista ja uudistumiskykyä? Lue lisää:

 

 

 

 

☑️  Lisää keinoja strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen tulokselliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen löydät uuden ajan johtamisoppaasta: ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”

https://www.dreamleader.fi/blogi/johtamisopas-strategiasta-yksiloon-ja-yksilosta-strategiaan/