Tämän päivän kyvykkyys määrittää huomisen tulokset. Kyvykkyyttä ei voi tilata paikalle silloin, kun sitä tarvitaan. Kyvykkyys pitää luoda johtamisen keinoin.

 

Perinteisesti strategia, suorituskyky, kulttuuri ja ihmisten johtaminen on nähty erillisinä johtamisen ja kehittämisen osa-alueina. Strategia on ollut johdon vastuulla, suorituskyky keskittynyt mittareihin, kulttuuripuhe on keskittynyt arvojen ympärille ja ihmisten johtaminen on ollut esihenkilöiden tehtävänä. Tämä malli ja ajattelutapa on johtanut osaoptimointiin, jossa yksittäisiä osa-alueita on johdettu ja kehitetty toisistaan irrallaan. Monesti melko vaihtelevalla menestyksellä.

 

Työelämässä organisaatiolla ei voi olla mitään tärkeämpää ja suurempaa olemassaolon tarkoitusta, kun yhteisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttaminen. Ja nämä tavoitteet ja päämäärät täytyy liittyä asiakkaaseen ja asiakasarvon tuottamiseen. Tähän kaikkeen ja vain tähän tarvitaan johtamista.

 

 

Uuden ajan johtamisen tärkein tehtävä on organisaation kyvykkyyden kokonaisvaltainen johtaminen ja kehittäminen. Se yhdistää strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen saumattomasti toisiinsa, jolloin jokainen osa-alue tukee organisaation yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

 

Uusi lähestymistapa on organisaation kyvykkyyden kokonaisvaltainen kehittäminen.

 

Tällä tavoin strategia ei jää ylätason suunnitelmaksi, vaan se näkyy päivittäisessä tekemisessä.

Suorituskyky ei keskity vain mittareihin, vaan se on johtamisen systematiikan ja rakenteiden luomista, joilla varmistetaan organisaation kyky saavuttaa tuloksia, aikaansaannoksia sekä luoda kulttuuria, joka kannustaa oppimiseen ja kehitykseen.

Kulttuuri ei ole irrallinen asia, jota yritetään kehittää ”omana osa-alueenaan”, vaan se on vahva selkäranka, joka yhdistää kaikkea tekemistä ja ajattelua organisaatiossa – kaikilla tasoilla. Lopulta tästä kaikesta edellä olevasta tullaan yksilötasolle – ihmisiin ja ihmisten johtamiseen.

Pohjimmiltaan ihmisten johtaminen on kiinnostusta ihmisistä. Kiinnostus ihmisistä on paras keino siihen, jolla voimme varmistua siitä, että ihmiset kiinnostuvat oikeista asioista. Tällä varmistetaan yksilötason suorituskyky ja suoritustaso sekä jatkuva kehittyminen. Terveen kulttuurin työpaikassa ihmiset ovat kiinnostuneita omasta työstään ja yhteisistä tavoitteista.

Terveessä kulttuurissa yhteiset tavoitteet liittyvät ylätasolla aina asiakkaaseen ja asiakasarvon tuottamiseen. Tämä on organisaation olemassaolon perimmäinen tarkoitus. Tuottaa arvoa asiakkaalle. Tähän arvon tuottamiseen taas linkittyy strategia.

Strategia on valintoja, joilla tuota erottavaa asiakasarvoa tuotetaan. Tätä kautta ja tähän ajattelutapaan pohjautuen uuden ajan organisaation ja kyvykkyyden johtamisen ympyrä sulkeutuu. Kyse on saumattomasta ja kokonaisvaltaisesta tavasta johtaa  – ”strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”

 

Tämä on reitti siihen, jolla tuosta ”perinteisestä” osaoptimoidusta ja siilomaisesta ajattelusta ja toiminnasta päästään eroon johtamisessa. Parempiin tuloksiin. Parempaan kehittymiseen.

 

 

Uuden ajattelun (kokonaisvaltaisen kyvykkyyden johtamisen ja kehittämisen) hyödyt perinteiseen ”hajautettuun ja osaoptimoituun” maailmaan verrattuna.

 

Saumatonta ja kokonaisvaltaista johtamista – ”strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.” Mitä hyötyjä tällä saavutetaan?

 

Strategian toteuttaminen. Strategia ei jää vain johdon suunnitelmaksi, vaan siitä tulee käytännön toimintaa. Jokaisella työntekijällä on selkeä käsitys siitä, miten heidän työnsä liittyy kokonaisuuteen.

Kehittynyt organisaation suorituskyky: Suorituskyvyn kehittäminen ei keskity pelkkiin mittareihin – vaan siihen, miten organisaation suorituskyvyn kokonaisuuteen vaikuttavat osa-alueet toimivat ja kehittyvät. Kyse on rakenteellisesta kyvystä saada aikaan tuloksia, uudistua ja kehittyä yhdessä.

Terve ja vahva kulttuuri: Kulttuuri ei ole vain arvoja ja periaatteita, vaan se on käytännön tekoja, jotka tukevat strategiaa ja organisaation suorituskykyä. Terve ja vahva kulttuuri rakentuu pohjimmiltaan luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön ilmapiirin ja vahvaan yhteisöllisyyteen, joka syntyy yhdessä tekemisen keinoin.

Inhimillinen ihmisten johtaminen: Kun ihmiset tietävät työnsä merkityksen ja tuntevat, että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita, heitä arvostetaan ja kunnioitetaan sekä heihin luotetaan – niin lopulta he ovat valmiita antamaan itsestään jotakin sellaista, jota käskyttämällä ja kontrollilla ei voi saada aikaan.

 

Tämä kokonaisuus on organisaation kyvykkyyttä, joka määrittää lopulta organisaation aikaansaannokset sekä kyvyn uudistua ja kehittyä. Kyvykkyys on enemmän kuin yksilön tieto, taito tai ominaisuus.

 

 

Miten tätä kokonaisuutta voidaan kehittää? Miten parantaa strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen kyvykkyyksiä?

 

1. Strategia ja kyvykkyydet

• Yhteinen suunta, yhteinen ymmärrys ja selkeät valinnat: Kaikki ymmärtävät ja jakavat organisaation strategisen suunnan ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä keinot ja valinnat, joilla tavoitteet saavutetaan.
• Skenaarioanalyysin hyödyntäminen: Organisaatio käyttää ennakointi- ja skenaariotyötä strategisessa päätöksenteossa ja riskienhallinnassa.
• Kilpailukyvyn kehittäminen: Strategia tukee kilpailukyvyn ylläpitoa perustekemisessä, mukaan lukien perusprosessien toimivuus ja kustannustehokkuus.
• Kilpailuedun rakentaminen: Strategia erottaa organisaation kilpailijoista ja tuottaa erottavaa arvoa asiakkaille ainutlaatuisella tavalla, joka myöskin toteutuu käytännössä.
• Aktiivinen innovointi: Organisaatio kehittää jatkuvasti uusia ideoita ja tapoja, joilla kilpailuetua voidaan parantaa ja ylläpitää markkinoilla.
• Resilienssi ja sopeutumiskyky: Kyky mukautua strategisesti muuttuvaan ympäristöön ja uusiin tarpeisiin on vahva.
• Johdon strateginen ajattelu: Johdon keskuudessa vallitsee selkeä yhteisymmärrys strategian toteutuksesta ja johtamisesta arjessa.
• Strategian jatkuva arviointi: Strategiaa tarkastellaan säännöllisesti ja mukautetaan tarpeen mukaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön muutosten mukaan.
• Arvojen ja strategian yhteys: Organisaation arvot tukevat strategiaa ja näkyvät käytännön päätöksenteossa ja toimenpiteissä.
• Strategian toimeenpanokyky: Organisaatiolla on selkeät strategiset toimenpideohjelmat ja kyky johtaa niiden toteutusta tehokkaasti.

 

2. Organisaation suorituskyky ja kyvykkyydet

• Selkeät tavoitteet ja päämäärät: Tavoitteet ovat tarkkaan määriteltyjä ja linjassa organisaation strategian kanssa.
• Suorituksen johtamisen käytännöt: Suoritusta ohjaavat selkeät prosessit, joita seurataan johdonmukaisesti.
• Tiedolla johtaminen: Päätöksenteko perustuu luotettavaan ja ajantasaiseen dataan.
• Kustannustehokkuus: Organisaation prosessit ovat tehokkaita, ja niissä pyritään jatkuvaan parantamiseen.
• Asiakaskokemus ja arvon tuottaminen: Toiminnot keskittyvät asiakasarvon tuottamiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen.
• Kokonaisvaltainen suorituskyvyn kehittäminen: Organisaatio ylläpitää suorituskykyä kehittämällä rakenteita, prosesseja ja ihmisiä.
• Mittarit ja seuranta: Suorituskykyä seurataan mittaristolla, joka mittaa strategian kannalta oleellisia asioita.
• Jatkuva parantaminen: Prosesseja tarkastellaan ja kehitetään systemaattisesti organisaation kaikilla tasoilla.
• Nopea reagointikyky: Organisaatiolla on kyky reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja tehdä tarvittavia muutoksia toiminnassa.
• Oppiminen ja uudistuminen: Organisaatio tukee aktiivisesti oppimista ja kannustaa työntekijöitä kehittämään osaamistaan sekä tuomaan esiin uusia ideoita.

 

3. Kulttuurin johtaminen ja kyvykkyydet

• Perustehtävään keskittyminen: Kulttuuri korostaa organisaation perustehtävää ja asiakasarvon tuottamista, ja työntekijät ymmärtävät oman roolinsa sen toteuttamisessa.
• Tavallisen työpaikan peruspilarit: Inhimillisyys, selkeys, avoimuus, arvostus ja arjen sujuvuus ovat kulttuurin keskiössä.
• Työn merkityksellisyys ja onnistuminen: Kulttuuri arvostaa ihmisten onnistumisia työssä ja tuo ne näkyväksi.
• Arvopohjainen kulttuurijohtaminen: Organisaatio ohjaa kulttuuriaan arvojen mukaisesti ja vahvistaa niitä käytännön toimilla.
• Avoimuus ja rehellisyys: Toimintatavat edistävät avoimuutta ja rehellisyyttä kaikilla organisaation tasoilla.
• Luottamuksen rakentaminen: Organisaatiossa vallitsee luottamuksen ilmapiiri, joka tukee avoimuutta ja turvallisuutta.
• Yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus: Yhteishenkeä rakennetaan aktiivisesti yhdessä tekemisen keinoin.
• Oppimisen kulttuuri: Organisaatio kannustaa jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, mikä tukee uudistumiskykyä. Tämän lisäksi yhteisöllistä oppimista ja sen rakenteita sekä käytäntöjä johdetaan ja kehitetään aktiivisesti.
• Palaute ja vuorovaikutus: Avoin palaute ja toimiva vuorovaikutus ovat osa arkea, mikä parantaa työilmapiiriä ja yhteistyötä.
• Arjen sujuvuus: Prosessit ja käytännöt tukevat sujuvaa työntekoa ilman ylimääräisiä häiriöitä, mikä tukee tehokkuutta ja työhyvinvointia.

 

4. Ihmisten johtaminen ja kyvykkyydet

• Inhimillinen ja empaattinen johtaminen: Johtaminen perustuu luottamukseen, arvostukseen ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseen.
• Tavoitteiden yhteensovittaminen: Työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet sovitetaan yhteen organisaation tavoitteiden kanssa.
• Jatkuva kehittymisen tuki: Organisaatio tarjoaa jatkuvasti tukea ja koulutusmahdollisuuksia henkilöstön kehittymiseksi.
• Osallistava päätöksenteko: Työntekijöitä osallistetaan päätöksentekoon ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.
• Reilu ja oikeudenmukainen kohtelu: Kaikkia työntekijöitä kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti.
• Vuorovaikutus ja viestintä: Johtaminen on avointa ja rakentavaa, ja työntekijät tuntevat itsensä kuulluiksi, huomioiduksi ja ymmärretyiksi.
• Motivointi ja arvostuksen osoittaminen: Esihenkilöt osoittavat säännöllisesti arvostusta työntekijöiden saavutuksille ja työpanokselle.
• Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Organisaatio tukee työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja huolehtii työntekijöiden jaksamisesta.
• Selkeät roolit ja vastuut: Jokaisella työntekijällä on selkeä rooli, vastuualueet ja tavoitteet, jotka ovat linjassa organisaation strategian kanssa.
• Johdon ja esihenkilöiden hyvinvointi: Johdon ja esihenkilöiden hyvinvointia tuetaan, jotta he voivat tehokkaasti johtaa ja kehittää työyhteisön hyvinvointia.

 

 

DreamLeader Oy:n kehittämä organisaation kyvykkyysindeksi on organisaation kyvykkyyden systemaattisen kehittämisen mittari ja työkalu.

 

Tämä edellä oleva kriteeristö tarjoaa konkreettiset askelmerkit kyvykkyyden kehittämiseen ja antaa selkeät mittarit, joiden avulla organisaatio voi mitata ja kehittää strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen kyvykkyyksiään. Miksi? Koska vain sitä, mitä voidaan mitata, voidaan johtaa ja kehittää.

 

Haluatko kartoittaa oman organisaatiosi kyvykkyyden tason? Laitetaanko Teidän organisaationne kyvykkyys kuntoon? Uudella tavalla.

 

Missä on Teidän organisaationne kyvykkyyden vahvuudet ja kehityskohteet? Kuinka yhtenäinen on kyvykkyytenne sisäinen tilannekuva? Oletteko samassa veneessä ja matkalla samaan suuntaan? Tämä kyvykkyys rakennetaan yhdessä. Kyvykkyys on enemmän kuin yksilön tieto, taito tai ominaisuus.

 

Tomi Kasurinen, 050 3615121, tomi.kasurinen@dreamleader.fi

 

Mihin johtamisessa kannattaa keskittyä juuri nyt?

Voiko johtamisessa osoittaa pehmeyttä, jos johtamisen kovat asiat ja rakenteet eivät ole kunnossa?

Suurin syy huonoon johtamiseen on hyvän johtamisen epämääräisyys.

 

 

 

☑️  Lisää keinoja strategian, suorituskyvyn, kulttuurin ja ihmisten johtamisen tulokselliseen ja vaikuttavaan kehittämiseen löydät uuden ajan johtamisoppaasta: ”Strategiasta yksilöön ja yksilöstä strategiaan.”

https://www.dreamleader.fi/blogi/johtamisopas-strategiasta-yksiloon-ja-yksilosta-strategiaan/